Kohtalonkysymyksenä on, pääsevätkö nuoret kiinni työelämään ja koulutukseen

Nuorten pääsy kiinni koulutukseen ja työelämään on yksi suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä, voisi tiivistää KT:n Kuntamarkkinoilla järjestämän Työmarkkinaseminaarin paneelikeskustelun viestin.

Juontaja Alec Neihum käynnisti keskustelun muistuttamalla, että Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöllisyys oli vuonna 2025 korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

Huolimatta orastavasta talouskasvusta tilanne ei näytä nuorten näkökulmasta kovin hyvältä, sanoi SYL ry:n varapuheenjohtaja Emilia Enroth.

– Todella moni kokee stressiä ja ahdistusta työllisyyteen liittyen.

Enrothin mukaan nuoria mietityttävät muun muassa tekoälyn tuomat muutokset työmarkkinoihin. Lisäksi massiiviset rekrytointikäytännöt koetaan raskaiksi.

Myös Turun työllisyysaluejohtaja Pipa Turvanen totesi, että nuorten tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Turun seudullakin nuorten työttömyys on lisääntynyt. Tilanteeseen on reagoitu muun muassa uusia palveluratkaisuja rakentamalla.

Turvasen mukaan olennaista on, että kunnissa ja työllisyysalueilla lunastetaan työllisyyspalvelujen uudistuksen lupaus.

– Se iso lupaus oli, että yhdistetään työllisyyden edistämiseen koulutuspalvelut ja kuntien muut elinkeino- ja yrityspalvelut. Tällä tiellä ollaan ihan hyvässä vauhdissa.

Kesätyöpaikoista kova kilpailu

Panelistit olivat kutakuinkin yksimielisiä siitä, että hyviäkin asioita tapahtuu nuorten kiinnittymisessä koulutukseen ja työelämään, mutta kokonaistilanne on synkähkö.

– Rehellisesti sanottuna ihan karmealta, vastasi kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen tiedusteluun, miltä tilanne näyttää Lappeenrannassa.

Sallinen otti kotikaupungistaan esimerkin: Lappeenrannan kaupungin hallinnossa oli 10 kesätyöpaikkaa, joihin hakijoita oli melkein 600.

– Töitä tarvitaan, niitä haetaan, mutta tämä yhteiskunta on tehnyt kokonaisuudesta vähän turhan vaikeaa.

Seminaarin järjestäneen KT:n yksi hallitusohjelmatavoite on, että nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään tulee helpottaa.

KT:ssa on kova huoli nuorten tulevaisuudenuskosta, sanoi neuvottelujohtaja Anne Kukka. Luottamusta tulevaisuuteen nakertavat Suomen talouden suhdannetilanteen lisäksi yhteiskunnalliset ja globaalit kriisit.

– Tiedetään, että mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot näyttävät kasvaneen nuorilla ja naisvaltaisilla aloilla. On äärimmäisen huono tilanne, jos yksilö on jo valmiiksi rikki tullessaan työelämään. Tässä ei riitä yksittäisen työnantajan rooli, vaan tämä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys.

Kukan mukaan KT onkin esittänyt seuraavalle hallituskaudelle poikkihallinnollista ohjelmaa, jossa pohdittaisiin, kuinka nuorille voisi peruskoulutuksesta lähtien työelämään kiinnittymiseen saakka tarjota tulevaisuudenuskoa vahvistavia kokemuksia.

Yrittämisen oppeja jakoon

Kuinka kokonaistilannetta sitten voitaisiin parantaa?

Porvoon kaupungin sivistysjohtaja Sari Gustafsson tarjosi yhdeksi keinoksi työelämään ja yrittäjyyteen liittyvien valinnaisaineiden lisäämistä.

– Ja niihin pitäisi myös olla mahdollisuus osallistua.

Ylipäätään tietoa mahdollisuuksista pitäisi levittää tehokkaammin, ja tässä tarvittaisiin myös opettajien lisäkouluttamista, Gustafsson.

Pipa Turvasen mukaan koulutus- ja työperusteisessa maahanmuuttokeskustelussa tulisi keskittyä työelämän tarpeisiin vastaamiseen. Nykyisellään kansainväliset opiskelijat eivät aina löydä edes harjoittelupaikkoja.

– Koulutusperusteisen maahanmuuton osalta pitäisi kansakuntana miettiä, mitä oikeastaan haluamme. Onko tämä aluepolitiikkaa, bisnestä vai onko tämä sitä millä vastaamme oikeasti työelämän tarpeisiin?

Koulutuspoluissa voisi myös ottaa huomioon kunta- ja hyvinvointialan suuren eläköityvien määrän lähivuosina, Sari Gustafsson ehdotti.

– Isot työnantajat voisivat rakentaa osaamisen johtamista siten, että kun alempaa tulee vapautumaan paikkoja, sisäisesti rakennetaan urapolkuja, joissa aikaisemmat nuoret kouluttautuvat vaativampiin tehtäviin, ja vähemmän vaativiin tehtäviin voidaan ottaa nuoria.

Tähän liittyen muun muassa aikuiskoulutuksen mahdollistaminen olisi tärkeää, Gustafsson sanoi.

"Nuorilla on kovat paineet"

Nuoret toivovat työnantajilta mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia, Emilia Enroth sanoi.

– Yksi konkreettinen asia, mikä olisi työnantajille helppoa järjestää, olisi mentorointi talon sisällä, jotta pääsisi tutustumaan kollegoihin ja kysymään vaikeitakin kysymyksiä.

– Ja keskustelukulttuuri, että nuoret ovat laiskoja tai heissä on jotain vikaa, se pitäisi korjata. Suurin osa nuorista haluaa korkeakoulutukseen, ja syy siihen on, että tavoitellaan työpaikkaa ja työllistymistä.

Vanhempien sukupolvien tulisi huomioida, että nuorilla on kovat paineet, he haluavat olla yhteiskunnan jäseniä, Enroth muistutti.

Seminaarin alkupuheenvuorossa KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas muistutti, että nuorten kiinnittyminen elämään ylipäätään on erittäin tärkeää koko yhteiskunnalle.

– Ajattelemme, että nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttää aiempaa vahvempaa otetta. Tarvitsemme uusia työllistymismahdollisuuksia, koska ilman tulevaisuudenuskoa ja työtä nuoret eivät myöskään perusta perheitä, Nybondas-Kangas muistutti.

Lue myös:

Lisää tietoa kunnille tärkeän uudistuksen tyrehtymisestä – ”Epäiltyjen määrä kapenee”