Uutiset
Korkeakoulutuksen kehittämisratkaisu on vaikea pala kaakon kaupungeille
Xamkin omistajakunnat toteavat, että kun ikäluokat pienenevät ja aluekehitys kaipaa tukea, jotain pitää tehdä. Ammattikorkeakoulun siirtäminen LUT-yliopistolle ei oikein saa kannatusta.
Kaakkoisen Suomen neljä kaupunkia linjaavat syyskuun kuluessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja LUT-yliopiston yhteisestä tulevaisuudesta.
Koko yhteistyökuvion taustalla on Xamk-kaupunkien pohdinta siitä, jatketaanko ammattikorkeakoulun ja LUT:n yhteistyötä nykymallilla vai siirtyykö ammattikorkeakoulun omistus kaupungeilta LUTille.
Xamin omistajakaupungit Mikkeli, Kouvola, Kotka ja Savonlinna eivät vielä ole päättäneet asiasta virallisesti mitään.
Kaupungit ja LUT sopivat viime keväänä, että yhteisistä toimintamalleista ja mahdollisesta omistajavaihdoksesta tehdään esiselvitys. Tätä selvitystä puitiin tiistaina ammattikorkeakoulun ja LUTin yhteisessä seminaarissa Kuusankoskella.
Päätöksiä ei tehty puoleen eikä toiseen. Kaupunkien edustajat välttivät kommentoimasta mitenkään tulevia ratkaisuja tai omistuksenmuutosta.
Kasvua tavoitteleva LUT sen sijaan on kiireisempi. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasaman mukaan hallitus tekee alustavia päätöksiä perjantaina.
Kemppi-Vasama ei vielä tarkemmin avannut LUTin kantaa. Jotain voi päätellä siitä, että hänen mukaansa perusyhteistyölle on edelleen tilausta, mutta jos jotain ratkaisuja tehdään, ”ne tehdään täysillä”, mikä tarkoittaisi sitä, että Xamkin omistus siirtyisi LUTille.
Xamk ei halua omistajamuutosta
Osapuolten välisen selvityksen tavoitteena oli muodostaa yhteinen tilannekuva kaakon alueen korkeakoulutoiminnan ja alueen elinvoiman kehittämiseksi.
Selvityksen teki LUTin professori Liisa-Maija Sainio. Toimintamalleja on kaksi, nykyisen kaltainen yhteistyö tai omistuksenmuutos.
Jos Xamk liittyisi LUT-korkeakouluihin, raportin mukaan hyötyjä syntyisi palvelujen tehostumisena ja koulutusviennin tuottoina. Kokonaishyöty Xamkin toiminnalle olisi yli yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa.
Xamkin puolelta LUT-vetoinen raportti on saanut kovaa kritiikkiä. Xamkin operatiivinen johto ei kannata omistajamuutosta. Rehtori Heikki Saastamoinen arvostelee raporttia muun muassa hallinnon kulujen ja koulutusviennin vääristä taustaluvuista. Saastamoisen mukaan ammattikorkeakoulun liittäminen LUTille toisi pienemmät hyödyt kuin raportti esittää, eikä opetustoiminnan kehittäminen tarvitse omistuksen muutosta.
Seuraavaksi Xamkin omistajakunnat miettivät kukin tahollaan omaa kantaansa. Suurin omistaja on Mikkelin kaupunki 36 prosentin osuudellaan.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ei ennakoi lopputulosta, mutta arvioi, että kuntaedustajien puheiden mukaan rakenteellisille muutoksille ei tunnu olevan kannatusta.
Kinnusen mukaan kuitenkin on selvää, että se vaihtoehto, että mitään ei tehdä, ei tule enää kyseeseen.
– Jotain aktiivista korkeakoulupolitiikkaa pitää tehdä. Paikalleen jääminen ei ole vaihtoehto. Mitä rakenteellisiin toimiin tulee niin näytti siltä, että puheiden perusteella niille on vain vähän valmiutta.
”Haasteet strategisella puolella”
Kinnunen arvioi, että LUT haluaa omistuksenmuutoksen.
–Heille se on vaikuttavin vaihtoehto aiempien kokemusten perusteella. Jos omistusjärjestelyistä puhutaan, päätökset tehdään LUTin kanssa yhdessä.
Omaa kantaansa Kinnunen ei suoraan kerro, vaan odottaa päättäjien näkökulmia.
–Se on poissuljettu, että ei tehdä mitään. Tarvitaan aktiivista korkeakoulupolitiikkaa ja sitä vahvistavia toimia.
Ammattikorkeakoulun yhtiörakenteen mukaan päätösten tulee olla yksimielisiä.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka totesi tiistaina, että jotain on tehtävä ja että nollavaihtoehtoa ei ole.
Toikka muistutti peruskuntia siitä, että väestörakenteen muutos tuntuu jo kuntien perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ja että tämä nähdään 2030- ja 2040-luvulla korkeakouluopetuksessa. Kilpailu opiskelijoista kiristyy ja valtion rahoitus ei kasva.
–Operatiivisella puolella yhteistyö on jo nyt tiivistynyt, haasteet ovat strategisella puolella, sanoo Toikka.
”Yliopiston vetovoima arvioitava”
Savonlinnalla on kenties eniten pelättävää, jos toimintoja järjestellään uudelleen. Kaupunginjohtaja Ding Ma ei tiistaina kertonut omaa kantaansa, mutta sanoo, että ammattikorkeakoulu on kaupungille todella tärkeä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuukka Suomalainen sanoo, että tulevissa ratkaisuissa pitää arvioida ammattikorkeakoulun kaupungille tuoman turvan ja yliopistoaseman vetovoiman suhdetta.
Suomalaisen mukaan omistajakaupunkien pitää ennen ratkaisuja ensin määritellä kantansa. Hänen mukaansa koko keskustelua ovat johtaneet LUT ja Xamk, eivät omistajakaupungit. Hän sanoo, että on väärä kuva, jos LUTin intressi on talous ja säästöt, sillä ”tuloksena pitää olla isompi kakku”.
Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Virtanen sanoo, että Kotkan lähtökohta on yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoiminnan vahvistaminen kaupungissa. Hän peräsi näkemyksiä siitä, mikä asema ammattikorkeakoululla tulevaisuudessa on ja mitkä ovat kaupungin vastuut ja riskit.
Xamk-LUT-raportin lisäksi juuri on valmistunut Mikkelin ja Savonlinnan yhteinen oma selvitys Etelä-Savon maakunnan korkeakoulusuuntauksista. MDI:n tekemä selvitys katsoo, että korkeakoulutuksen tulevaisuutta ei ratkaise omistus, vaan se, kuinka paljon kaupungit, yritykset ja säätiöt ovat valmiita panostamaan professuureihin ja tutkimukseen.
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteishankkeesta alkoi keskustelu vuosi sitten.
Samanlaista pohdintaa on käyty kaakon lisäksi muuallakin Suomessa. Esimerkiksi viime keväänä Itä-Suomen yliopisto oli valmis keskustelemaan Savonia- ja Karelia -ammattikorkeakoulujen omistuspohjasta.
Lue myös:
