Uutiset
Kouluja on vähemmän ja ne ovat aiempaa suurempia
Suomessa on 20 yli tuhannen oppilaan koulua.
Tänä syksynä ensimmäisellä vuosiluokalla aloittaa arviolta hieman alle 50 000 oppilasta.
Tänä keväänä perusopetuksen päätti noin 64 000 yhdeksäsluokkalaista, Kuntaliitto tiedottaa.
Tulevina vuosina väestönrakenne ja erityisesti syntyvyydessä tapahtunut romahdus vaikuttavat kuntien tapaan huolehtia koulutuspalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
– Koulun sijainti ja opetuksen laatu, koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kiinnostavat kuntalaisia riippumatta siitä, asutaanko kaupungissa tai maaseudulla, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Kohti isoja kouluja
Jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on edelleen yksi peruskoulu. Vuonna 2025 noin puolet kunnista (144) ylläpiti yhdestä kolmeen peruskoulua, jossa opiskeli noin 48 000 oppilasta.
Helsingissä on lähes sama määrä oppilaita ja kaupungin ylläpitämiä peruskouluja 100.
Kuntaliiton katsauksen mukaan peruskoulujen määrä on vähentynyt vuosien 2015–2025 aikana 471 koululla. Koulujen määrän vähetessä koulujen keskimääräinen koko on kasvanut.
Vuodesta 2022 oppilasmäärät ovat lähteneet valtakunnan tasolla jo selkeään laskuun ja tämä kehitys voimistuu tulevina vuosina.
Merkittävä muutos
Yksi viime vuosien näkyvimmistä muutoksista on yhtenäiskoulujen (vuosiluokat 1–9) yleistyminen.
Vuosina 2015–2025 yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut jopa yli sadalla. Sen sijaan erillisten alakoulujen (vl 1–6) ja yläkoulujen (vl 7–9) määrät ovat laskeneet (-581).
Tämä saattaa merkitä sitä, että oppilaiden koulun vaihtuminen on joissain kunnissa tai alueilla jopa vähentynyt siirryttäessä 7. vuosiluokalle.
– Yhtenäiskoulut eivät ole vain hallinnollinen ratkaisu. Monelle oppilaalle ne tarkoittavat mahdollisuutta käydä koko peruskoulu samassa tutussa ympäristössä, kertoo Sjöström.
Yhteistyö auttaa
Vuonna 2025 yhden peruskoulun kunnissa (72) ylläpidetiin pääsääntöisesti yhtenäiskouluja.
Esimerkiksi 16 kunnassa ei ole peruskoulua, jossa tarjottaisiin opetusta vuosiluokille 7–9. Nämä kunnat tekevät yhteistyötä perusopetuksen järjestämiseksi kuntarajat ylittäen siten, että yläkouluun siirrytään toisen kunnan ylläpitämään yhtenäis- tai yläkouluun.
– Tämänkaltainen yhteistyö on hyvin vakiintunutta muun muassa kunnissa, jossa opetusta on tarjottava sekä suomen että ruotsin kielellä. Kuntien mahdollisuudet järjestää perusopetusta yhteistyössä eivät heikennä, vaan varmistavat oppilaiden mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen kuntalähtöisesti, kertoo Sjöström tiedotteen mukaan.
Koulun koko ei kerro kaikkea
Vaikka peruskoulujen määrä on vähentynyt ja koulujen oppilasmäärät ovat keskimäärin kasvaneet, on peruskoulujen koossa edelleen vaihtelevuutta.
– Koulun koko ei anna tietoa opetuksen laadusta tai takeita hyvistä oppimistuloksista. Se kuitenkin lienee selvää, että pienemmissä kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset ovat tyypillisesti korkeat, nostaa esille Sjöström.
Vuonna 2025 alle 50 oppilaiden kunnallisia peruskouluja oli 268 ja yli 500 oppilaan kouluja hieman yli 300.
Suurin osa peruskouluista on kooltaan 100–299 oppilaan kouluja (651).
Kymmenessä vuodessa suurempien yli 500 oppilaan koulujen määrä on selkeästi kasvanut. Alle 20 oppilaan kouluja on vähän, mutta näin oli myös 10 vuotta sitten.
– Keskustelut pienten tai isojen koulujen laadusta saattavat ohjata kouluverkkokeskustelut sivuraiteille. Olennaista on huolehtia siitä, että jokaisessa koulussa saavutetaan perusopetuksen tavoitteet, summaa Sjöström.
"Kiperiä päätöksiä"
Kuntien ylläpitämä lähikouluverkko on edelleen monipuolinen ja kattava, tiedotteessa kerrotaan.
– Kiperiä päätöksiä on tehty, mutta luottamus kuntiin opetuksen järjestäjinä on säilynyt, nostaa esille Sjöström.
Hyvää ennakointia ja pitkäjänteistä päätöksentekoa tarvitaan peruskoululaisten määrän vähetessä jopa 90 000:lla 2030-luvulle mentäessä.
Kunnat joutuvat arvioimaan kouluverkkoaan säännöllisesti ja pohtimaan toimivia ratkaisuja lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi.
Kuntien välinen yhteistyö on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä mahdollisuus kuntien yhteiskehittämiselle.
– Tulevaisuuden haasteita ei ratkota tasapäistämällä kouluja ja opetuksen järjestämistä, vaan mahdollistamalla hyvät ja joustavat toimintamallit opetuksen monipuoliseen toteuttamiseen. Kokeilevaa ja rohkeaa kehittämistä tarvitaan. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella voidaan täydentää ja rikastuttaa lähikoulujen opetusta. Uudet innovaatiot eivät tarkoita hyvästä luopumista, muistuttaa Sjöström.
Lue myös:
