Kunnille pamahti ikävä yllätys kehysriihestä – "Se on iso juttu"

Pääekonomisti Minna Punakallio toivoi, että kaksi päivää kestäneessä kehysriihessä ei olisi kohdistettu ikäviä leikkauksia kuntien talouteen.

– Mikään valmistelussa ei viitannut tähän.

Toiveet eivät toteutuneet. Kehysriihessä päätettiin valtionosuusleikkauksesta, joka nousi päällimmäisenä esiin Punakallion arvioidessa tuoreeltaan kehysriihen tuloksia Kuntalehdelle.

– Sieltä pamahti uusi valtionosuusleikkaus, sellainen 60 miljoonan leikkaus. Se on iso juttu.

– Se on samaa luokkaa kuin tehtiin edellisellä kerralla riihessä, silloin se oli 75 miljoonaa euroa.

Punakallio huomauttaa, että tällä hallituskaudella joka riihessä on tehty kuntatalouteen kohdistuvia leikkauksia.

– Vaikka isoimpana tavoitteena pitäisi olla tasapainottaa julkista sektoria.

Kehysriihestä tihkuneet ennakkotiedot uusista lisäpäätöksistä olivat sen verran tuntuvia, että Punakallio alkoi epäillä jo ennen hallituksen kehysriihi-infoa jotain ikävää olevan tulossa.

Hallitus alkoi valmistelemaan paljon erilaisia tukitoimia viestien samalla siitä, että niin sanottujen kasvutoimien vastapainoksi jostain on leikattava aiottua enemmän. Ja nyt jälleen kerran kunnat ovat maksajan roolissa.

– Paljon on tehty uusia tukitoimia, muun muassa kotitalouksille ja taloyhtiöille. Taustalla on ollut hyviä ideoita, mutta mikäköhän on päätösten nettovaikutus?.

Sosiaali- ja terveysmenoja leikataan, järjestöavustuksia leikataan, kuntien valtionosuuksia leikataan ja kotouttamisesta leikataan.

– Samat tahot toistuvat, kun katsotaan, mistä on leikattu jo aiemmin.

– Kun leikataan toista kautta heikoimmassa asemassa olevilta, niin uudet setelitkään eivät auta sellaisia ihmisiä, nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja mielenterveysongelmaisia, jotka tarvitsevat apua. He jäävät vähän oman onnensa nojaa, Punakallio pohtii.

Itäisen Suomen asiat

Itäisessä Suomessa kunnat odottivat toiveikkaasti hallitukselta toimia ja tässä suhteessa kuntia huomioitiin.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa uutisia itäisen Suomen kunnille.

– Huolehdimme itäisen Suomen ohjelman etenemisestä, Orpo lupasi.

OECD ja EU:n komissio ovat omissa raporteissaan suositelleet Suomelle erityistalousalueiden perustamista juuri EU:n itärajan alueille. Erityisedustaja Harri Broman on esittänyt erityistalousaluekokeilun kohdistamista Imatran seudulle (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) ja Kajaanin datakeskusekosysteemin ympärille.

Osana hallitusohjelman mukaista itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa hallitus ryhtyy valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä koskien erityistalousalueita.

Lopullinen päätös mahdollisista kokeilualueista ja alueilla käytettävistä tukitoimista sekä kannustimista tehdään osana käynnistettävää säädösvalmisteluhanketta.

Vauhtia valinnanvapauteen

Kehysriihessä päätettiin, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 100 euroon. Kotitalousvähennyksen vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Kehysriihessä hallitus päätti muun muassa edistää ydinvoiman lisärakentamista ja parantaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa. Hallitus päätti tukea suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin ja helpottaa maatalouden tilannetta energiaveron palautuksen määräaikaisella korotuksella. 

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan ja jatketaan vuodella hallitusohjelman Kela-korvauksiin varatun rahoituksen raamissa.

Hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin säädetään uusia asiakasmaksuja ja joitain asiakasmaksuja korotetaan. Muutokset kasvattavat maksutuloja noin 88 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja noin 106 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 alkaen.

Lue myös:

Muhiiko kehysriihessä ikäviä uutisia kunnille? – "Jotain, mitä ei olla alun perin ajateltu"