Muhiiko kehysriihessä ikäviä uutisia kunnille? – "Jotain, mitä ei olla alun perin ajateltu"

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhui medioille hallituksen kehysriihen neuvotteluiden lomassa tiistain aikana ja arvioi, että maaliin ei päästä yhden päivän aikana.

Orpo painotti, että hallitus ei tee riihessä ratkaisuja, joiden vuoksi sen pitäisi ottaa lisää velkaa.

Hallitus on ilmoittanut jo aiemmin, että riihessä olisi löydettävä 400 miljoonalla eurolla aikaisemmista tavoitteista puuttuvia säästöjä. Julkisuuteen kantautuneiden tietojen perusteella niistä noin puolet on löytymässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio seurasi tiistaina aktiivisesti kehysriihen etenemistä ja luonnollisesti jo ennen riihen alkamista Kuntaliitossa arvioitiin, mitä voisi olla tällä kertaa luvassa.

Ennakkoon ajateltuna kehysriihi ei ole sisältänyt draamaa, ainakaan kuntanäkökulmasta katsottuna.

– Odotukset ovat olleet tälle riihelle aika maltilliset.

– Valmistelusta ei ole tullut mitään kautta esiin sellaista, että tulisi jotain ikävää kunnille.

Ilmassa on ollut pikemminkin myönteisiä ajatuksia kehysriihen suhteen.

– Ennemminkin on jopa siihen suuntaan viitattu, että päätökset voisivat helpottaa jollakin tapaa kuntien työttömyyden hoidon nopeasti kasvaneita kustannuksia.

Sunnuntaina uutisoitiin, että hallituspuolueet olivat päässeet alustavaan sopuun yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta.

Hallituslähteistä kerrottiin STT:lle, että alustavan arvion mukaan uudistus kasvattaisi toteutuessaan valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa. Orpon mukaan yel-ratkaisu esitellään osana riihen päätösten kokonaisuutta.

Hallitus pyrkii tässä riihessä edistämään myös kasvutoimia ilman, että otetaan yhtään uutta velkaa. Yrittäjiä helpottava järjestelmän uudistaminen on yksi keinoista, joilla hallitus haluaa saada lisävirtaa talouteen.

– Muut julkisuudessa esillä olleet kohteet liittyvät paljolti rakennusalaan, joka on ollut asuntokeinottelujen jälkeen syväjäässä jo pitkään.

Punakallio pelkää, että esillä olleet tukitoimet rakennusalan vahvistamiseksi eivät ole riittäviä ja näin ollen rakennusalan yleiskuva säilyisi entisellään tukitoimista huolimatta.

Näillä näkymin uusia kasvu- ja työllisyystoimia on kehysriihessä ehdolla paljon ja niiden määrä näyttäisi asettuvan 200 miljoonaan euroon.

Punakallio toivoisi malttia kasvutoimien laajentamiseen, sillä bruttokansantuote ei hänen mukaansa kasva valtion varoilla tai tuilla.

– Siihen tarvitaan asennemuutos yksityisellä sektorilla ja kuluttajien mielialoissa.

– Kasvupaketinkin hinta leikataan muista palveluista. Tällöin kasvutoimet ja niiden vaikuttavuus yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi ovat kyseenalaisia.

Punakallio huomauttaa, että julkisuudessa on keskusteltu muun muassa valtionhallintoon kohdistuvista 60 miljoonan euron säästöistä.

Kyseessä olisivat siis lisäleikkaukset valtionhallintoon jo aiemmin päätettyjen säästöjen päälle.

Moni asia on vielä epävarma, ja Punakallio on alkanut miettiä säästösummien kasvaessa, jos kuntienkin suuntaan ilmaantuukin lopulta jotain ikävää talouden kannalta.

– Tuleeko kuitenkin jotain ikävää kunnille, jotain, mitä ei alun perin olla ajateltu tulevan?

– Viime vuosina kuntien valtionosuuksista on rouhaistu kerta toisensa perään aina silloin, kun normien kevennykset tai yritystukien leikkaukset epäonnistuvat. Toivottavasti päättäjät huomioivat kehysriihessä nyt ainakin EU:n säännöt, jotka seuraavat koko julkisen sektorin tulojen ja menojen kehitystä, ei vain valtion budjettitaloutta. Tällöin kuka tahansa meistä tajuaa, että julkista taloutta ei tasapainoteta pelkästään kuntien valtionosuusleikkauksilla.

Yle uutisoi tiistai-iltana, että hallitus aikoo esittää kotitalousvähennyksen korottamista sekä enimmäis­määrään että korvaus­osuuteen.

Lue myös:

Miten julkiset hankinnat voivat tukea työllisyysalueiden tavoitetta työllistämisessä?