Uutiset
”Kuntajohtajan paikka tuntuu kiinnostavan hakijamäärien perusteella aiempaa enemmän”
Kuntajohtajahaut koetaan usein positiiviseksi julkisuudeksi, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom laskee, että avoimia kuntajohtajapaikkoja koskevissa hakijamäärissä on tapahtunut selkeä muutos tänä vuonna.
Tämä voidaan nähdä selkeästi, kun vertaillaan kuluvaa vuotta edellisiin vuosiin.
– Vuosina 2023 ja 2024 hakijoita oli keskimäärin noin 18 ja viime vuonna keskimäärin 20.
– Tänä vuonna on ollut keskimäärin 29 hakijaa yhtä paikkaa kohti. On kuitenkin huomattava, että hakijoiden määrät voivat vaihdella suurestikin paitsi eri vuosina myös eri kuntien välillä. Kuntajohtajapestin vaihteleva kiinnostus riippuu monista tekijöistä, muun muassa kunnan koosta, sijainnista, maineesta sekä yleisemminkin kuntajohtajapestien tarjonnasta.
Edellä mainituissa luvuissa on otettu huomioon myös mahdollisten toisten kierrosten hakijamäärät.
Tämän vuoden luvut Marianne Pekola-Sjöblom laski 24 valinnan jälkeen.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön haastattelun jälkeen kuntajohtajahaut ovat edenneet useammalla paikkakunnalla. Tämän vuoden luvuissa ei ole otettu huomioon, että kunnanjohtajaa hakeva Tervo sai 27 hakemusta ja Kaarina puolestaan 28, Kärsämäki 18, Orimattila 32 ja Tornio 7 hakemusta.
Eikä näissä viimeisimmissä luvuissa näy, jos kuntajohtajahakua oltaisiin jatkamassa toiselle kierrokselle.
Jopa kolme hakukierrosta
Kuntajohtajahakuja jatketaan melko usein toiselle kierrokselle.
– Aivan viime vuosina on noin joka kolmannessa hakuprosessissa jatkettu kuntajohtajahakua toiselle kierrokselle.
– 2010-luvulla hakuajan jatkaminen yleistyi merkittävästi eli noin 40 prosenttia oli sellaisia hakuja, joissa oli toinen kierros. 2020-luvulla useampaan hakukierrokseen turvautuneiden kuntien osuus on vaihdellut merkittävästi. Vuonna 2023 kahdessa kuntajohtajahaussa turvauduttiin kolmeen hakukierrokseen.
Vuonna 2024 ja sen jälkeen hakuaikaa jatkettiin noin 30 prosentissa hakuprosessissa, tutkimuspäällikkö lisää.
– Ainakin viime vuosina hakijoiden määrän kasvu on hillinnyt toiseen hakukierrokseen turvautumisen tarvetta.
– Joissakin tapauksissa kuntajohtajan hakua on kuitenkin saatettu jatkaa toiselle kierrokselle, vaikka hakijoita on saatu mukava määrä ensimmäisellä kierroksella.
Tarkan harkinnan paikka
Syitä toiseen kierrokseen voi olla monia, ja yksi voi olla siinä, että monella kunnanjohtajalla kynnys hakea toiseen kuntaan kunnanjohtajaksi on korkea haun saaman julkisuuden vuoksi, tutkimuspäällikkö pohtii.
– Olen lukenut useammankin kunnanjohtajan sanoneen, että hakua koskeva julkisuus karsii hakuintoa.
– Myös Ruotsissa on keskusteltu kuntajohtajahaun julkisuuden vaikutuksesta hakemista harkitseville, viimeksi tänä keväänä.
Asialla on puolensa, eikä tutkimuspäällikkö ota kantaa siihen, miten asian olisi hyvä olla, mutta hakemiseen julkisuus voi vaikuttaa hakijamääriin, hän jatkaa.
– Ja ehkäpä toiselle kierrokselle siirryttäessä paikkaa rohkenee lopulta hakea henkilöitä, jotka ovat empineet tällaista yritystä siihen liittyvän julkisuuden takia.
– Monet harkitsevat todella tarkkaan ennen kuin hakevat, koska hakeminen saattaa haitata heidän nykyistä työtään.
Johtajat vaihtavat kuntamaisemia
Kuluvan vuoden aikana, 24 valinnan jälkeen, kuntajohtajaksi valittiin kuudessa tapauksessa henkilö, joka oli valittaessa jossain toisessa paikassa kunnanjohtajana.
– Hyvin useasti kunnanjohtajan valinta tehdään valtuustoissa äänestämällä. Viime vuosina noin kahdessa kolmesta valinnasta on jouduttu äänestämään, joskus jopa kahdella äänestyskierroksella.
– Osa valinnoista on voitu tehdä hyvinkin tiukalla marginaalilla.
Luottamushenkilöillä voi olla myös useampia syitä jatkaa hakua toiselle kierrokselle, myös sen lisäksi, että halutaan lisää vaihtoehtoja kunnanjohtajaksi.
– Voi olla ajatuksia, että tämä tuo enemmän näkyvyyttä kunnalle. Kuntajohtajahaut koetaan usein positiiviseksi julkisuudeksi kunnan kannalta.
Samalla tilanne voi olla kiusallinen ensimmäisellä kierroksella hakeneille, kun hakua jatketaan.
– Luottamushenkilöillä on paljon pohdittavaa kuntajohtajahakuun liittyen ja tilanteet vaihtelevat joka kerta, hakijamääristä lähtien eri puolilla Suomea.
Positiivinen asia
Silloin hakijoita voi olla tavanomaista vähemmän, jos istuvan kunnanjohtajan määräaika on päättymässä ja hänen arvioidaan olevan hakemassa paikkaa.
Sekin voi vaikuttaa hakijoiden määrään, jos haetaan tavanomaista rajatummin tietyntyyppistä tai – tyylistä kunnanjohtajaa.
– Joka tapauksessa kuntajohtajan paikka tuntuu kiinnostavan hakijamäärien perusteella aiempaa enemmän, Pekola-Sjöblom lisää.
– Siinä voi olla monesta tekijästä kiinni, mikä lisää kiinnostusta hakea kunnanjohtajaksi.
Pekola-Sjöblom nostaa esimerkiksi Suomen Kuntajohtajat ry:n järjestelmällisen työn.
Yhdistys on osaltaan pyrkinyt vahvistamaan kuntajohtajien työhön kohdistuvaa arvostusta ja parantamaan siihen liittyviä olosuhteita.
– Myös haastava työtilanne voi vaikuttaa siihen, että kunnanjohtajaksi halutaan hakea.
Kuntajohtajaksi voidaan päätyä erilaisista taustoista.
Sekin voi lisätä kiinnostusta kuntajohtajaksi, että siihen toisinaan ja paikoin liittyvä poliittisuus on karissut vuosien varrella.
– Konkreettisena esimerkkinä ajallisesta kehityksestä voidaan mainita, että 1990-luvun alussa peräti kahdella kolmasosalla kuntajohtajasta oli tutkitusti ollut jonkin puolueen jäsenyys, nykyisin tiettävästi ani harvalla.
Kuntajohtajat ovat avoimesti kertoneet myös siitä, miten työn ohella voi perustaa oman perheen ja olla omia harrastuksia, mikä on voinut lisätä työn houkuttelevuutta.
– Kyseessä on ennen kaikkea positiivinen asia, että kiinnostus kunnanjohtajan työtä on kasvanut, summaa Marianne Pekola-Sjöblom.
Merkityksellinen ja haastava kuntajohtajan työ: Klikkaa tästä raporttiin
Lue myös:
