Kuntaliitto ei pidä tarpeellisena esiopetuksen uudistusta, joka maksaisi enemmän kuin oppivelvollisuuden laajentaminen

Kuntaliitto korostaa tiedotteessaan, että uudistuksen vaikutuksia on arvioitava myös kuntatalouden ja palvelujärjestelmän kestävyyden näkökulmasta.

– Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisena, etenkään kun tuoreet tutkimustulokset eivät osoita merkittäviä parannuksia oppimistuloksissa.

Panostus ei ole oikeassa suhteessa saavutettuihin hyötyihin, tiedotteessa kerrotaan.

Kuntaliiton mukaan vaihtoehtona esiopetuksen pidentämiselle tulisi esiopetusta kehittää osana koko varhaiskasvatuksen kokonaisuutta.

Selkeämpi sääntely ja eheämpi palvelumalli helpottaisi myös kuntien toimintaa sekä perheiden arkea.

Kuntaliiton laskelmien mukaan yhden ikäluokan esiopetuksen kokonaiskustannus on noin 450 miljoonaa euroa vuodessa, josta varhaiskasvatuksen puolelta syntyy arviolta 250–300 miljoonan euron säästö. Nettovaikutus kunnille olisi kuitenkin selvästi menoja lisäävä.

– Koska oppimistulokset eivät kehittyneet merkittävästi verrattuna nykykäytäntöön, ei kaksivuotiselle esiopetukselle ole riittäviä perusteita, hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja Susanna Huovinen Kuntaliitosta toteaa.

Henkilöstöpula on tosiasia

Kuntaliitto muistuttaa, että esiopetukseen osallistuminen on jo nykyisin erittäin kattavaa, ja suurin osa lapsista on esiopetuksen ohella myös varhaiskasvatuksessa.

Myös henkilöstön saatavuudessa on jo nykyisellään ongelmia. Varhaiskasvatuksen ammattilaisista on jo nyt pulaa monilla alueilla, mikä heijastuu esiopetukseen.

– On perusteltua kysyä, mistä tarvittava henkilöstö saadaan, ja miten varmistetaan tuen kohdentuminen niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen nostaa esille tiedotteen mukaan.

Kuntaliiton mukaan voimavaroja tulisikin kohdentaa erityisesti lasten varhaiseen tukemiseen.

Tämä tehtäisiin yhteensovittamalla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelu yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

Lainsäädännön siiloja tulisi purkaa, jotta tähän päästäisiin. Selkeämpi sääntely ja eheämpi palvelumalli helpottaisi myös kuntien toimintaa sekä perheiden arkea.

Lisäksi tiedotteessa kerrotaan olevan huomionarvoista on myös se, että kokeilussa oli mukana vain päiväkodin yhteydessä järjestetty esiopetus, eikä kaikkia nykyisen lainsäädännön mahdollistamia järjestämistapoja testattu.

Lue myös:

Vantaan kaupunginjohtajan kuvailemassa Hakunilassa on hyvä olla – tällaisia ihmisiä siellä asuu, avaa Pekka Timonen