Uutiset

Kuntaliitto: Nyt on tärkeän ja laajan keskustelun paikka Suomessa

Millainen kuntapohjainen järjestelmä palvelee tulevaisuuden Suomea? Vastausta tähän kysymykseen halutaan pohtia yhdessä.

Tavoitteena on käynnistää laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millainen kuntapohjainen järjestelmä palvelee Suomea muuttuvissa väestöolosuhteissa, näkee Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Julkaistu

Kuntaliitto julkaisee uuden keskustelualoitteen, koska asiantuntijajärjestön mukaan Suomea on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti.

Jotain on tehtävä ajoissa, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä, tiedotteessa pohditaan.

– Kysymys ei ole niinkään kuntien määrästä vaan kuntien toimintakyvystä. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan ja ajelehtimaan. Tarvitsemme hallittuja ratkaisuja, jotka turvaavat palvelut, demokratian ja elinvoiman myös tulevaisuudessa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Uutta himmeliä ei kaivata

Kuntaliiton keskustelualoitteessa arvioidaan kolmea uudistussuuntaa, joita kuntien parlamentaarinen tulevaisuustyöryhmä on tarkastellut.

Yksi parlamentaarisessa tulevaisuustyöryhmässä esiin nousseista vaihtoehdoista uudistussuunnaksi on yhteistyö kuntien välillä.

Tämä vaihtoehto voi vahvistaa osaamista ja palvelujen jatkuvuutta, mutta se ei yksin ratkaise kuntien toimintakyvyn ongelmia, tiedotteessa arvioidaan.

– Yhteistyö on välttämätön toimintatapa mutta ei tulevaisuuden kuntajärjestelmän päämalli, Minna Karhunen kiteyttää.

Toinen vaihtoehto on tehtävien eriyttäminen. Tämä vaihtoehto tunnistaa kuntien erilaisuuden, mutta uhkaa johtaa monimutkaisiin hallinnollisiin rakenteisiin.

Kuntaliitto tuotti simulaatioita, joissa tehtäviä jaettiin erilaisille kunnille ja kaupungeille eri periaatteilla. Kuntaliiton tiedotteen mukaan säästöpotentiaali tehtävien eriyttämisestä jäi vähäiseksi.

– Jos tehtäviltään eriytetyt kunnat lisättäisiin nykyisten yhteistyöalueiden päälle, tuloksena olisi jälleen uusi himmeli. Tuskin kukaan meistä haluaa enää lisää epäselvää hallintoa, Karhunen tiivistää.

Kolmantena vaihtoehtona ovat kuntaliitokset, jotka voivat koota päätösvaltaa ja vahvistaa toiminnallisia kokonaisuuksia, mutta nekään eivät yksin ratkaise kuntatalouden haasteita.

Kuntaliitoksen hyödyt syntyvät vasta, kun kuntapäättäjät uskaltavat tehdä muutoksia palvelurakenteeseen ja johtamiseen.

– Liian usein kuntien tulevaisuutta tarkastellaan yhden ratkaisun kautta. Todellisuudessa tarvitsemme ratkaisujen yhdistelmän. Kunnan toimintakyky syntyy siitä, että tehtävät, rahoitus, palvelut ja päätösvalta muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Palvelulupaus pohjana

Kuntaliitto korostaa, että uudistamisen lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä palveluja kunnissa tulevaisuudessa järjestetään, millä tasolla ja kuinka saavutettavina niitä pidetään eri puolilla maata.

Samalla kuntien rahoitusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan paremmin kuntien tehtäviä ja erilaisia olosuhteita.

– Pohjoismainen kuntapohjainen järjestelmä on osoittanut vahvuutensa. Nyt sen uudistaminen on tehtävä ajoissa ja suunnitelmallisesti. Jos emme tee ratkaisuja itse, sopeutuminen tapahtuu vähitellen palvelu, kunta ja alue kerrallaan, Karhunen sanoo.

Kuntaliiton keskustelualoite – Kuntien suunta väestönmurroksessa – on koottu parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyön tueksi sekä vauhdittamaan kevään eduskuntavaalien kuntakeskusteluja.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS