Talousbarometri: Kuntien taloustunnelmat vaihtelevat alueellisesti paljon

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta, Kuntaliitto tiedottaa.

Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua.

Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 prosenttiin vastanneista.

Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa.

Edellä mainitut tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Kyselyssä arvioitiin veroprosentin korotuspainetta, sopeutustoimien tarvetta sekä taloudellisen liikkumavaran kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana.

Arviot kuntien talouden nykytilasta ovat syksyisin toteutettujen Talousbarometrien mukaan vakiintuneet keskiarvon 3,4 tuntumaan.

Talousjohtajat arvioivat kyselyssä talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä.

Melko hyväksi taloutensa tilan arvioivien vastaajien osuus nousi kuitenkin aikaisemmista kyselyistä. Talousjohtajista peräti 65 prosenttia arvioi nykytilanteen keskiarvon tuntumaan.

– Talouden nykytilanne koetaan nyt hyvin tasaisena eri suuruisissa kuntakokoluokissa, mutta tunnelmat vaihtelevat alueellisesti. Tunnelmia heiluttavat ainakin nuorten ja työssäkäyvien ikäluokkien pieneneminen, kohonnut työttömyys sekä isot investoinnit, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohtiin, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

"Vetoapua ei ole tullut"

Talousjohtajien arviot talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua synkkenevät hieman nykytilanteeseen verrattuna, mutta pysyvät haastavista ajoista huolimatta kuitenkin kohtuullisella tasolla.  Talousodotusten keskiarvo on nyt 3,05, kun keväällä se oli 3,10. Kuntien talousjohtajien vastaukset eriytyvät edelleen kumpaankin ääripäähän.

Eniten talouden näkymien odotetaan heikkenevän 5 000–20 000 asukkaan kunnissa. Sen sijaan suurissa kaupungeissa talouden näkymien ennakoidaan pysyvän melko hyvänä myös 12 kuukauden kuluttua.

– Suurten kaupunkien tunnelmat vahvistuivat edellisestä kyselystä. Ainakin joiltakin osin vastauksia selittää viime kuukausina käynnistetyt voimakkaat talouden tasapainotusohjelmat. Vetoapua ei ole tullut kansantalouden piristyneistä kasvuluvuista, sillä kuntien talouskehitys on ollut alkuvuonna heikkoa, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

Taloustunnelmat vaihtelevat alueellisesti paljon. Talouden nykytilan arviot vaihtelevat kyselyn mukaan 2,0–4,0 välillä. Kuntaliiton tiedotteen mukaan heikoimmaksi nykytilanne koetaan Kymenlaaksossa, vahvimmaksi ylsi jälleen Keski-Pohjanmaa.

Arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden päähän, näyttäytyy kuntatalouden tila Keski-Pohjanmaalla vahvimmalta vastaajien arvioiden mukaan. Sen sijaan Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa näkymät vuoden päähän olivat talousjohtajien vastausten mukaan heikoimmat.

Huomattavia sopeutuspaineita

Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (yli 80 prosenttia) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintäänkin kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä kyselyn mukaan 70 kunnassa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosenttiin kohdistuvasta korotuspaineesta. Yli 40 prosenttia vastanneista arvioi, että veroprosentin muutospainetta on vähintään 0,2 prosenttiyksikköä.

Vastaajista vajaa 10 prosenttia koki, että korotuspaine voi olla jopa 0,5 prosenttiyksikköä. Kaikkein eniten korotuspainetta oli kyselyn mukaan 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.

Minna Punakallion mukaan kyselyn tuloksista ei voi päätellä yksiselitteisesti sitä, kuinka monessa kunnassa tai kaupungissa korotetaan ensi vuodelle kunnallisveroprosenttia.

Kuntien sopeutus- ja veronkorotuspaineista lopulta vain osa päätyy veronkorotuspäätökseksi. Vastaukset kertovat kuitenkin talouspaineiden selvästä kasvusta kuntien talousarviotyössä.

Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.

Noin 80 prosenttia vastaajista arvioi, että taloudellinen liikkumavara jatkaa pienenemistään myös tulevien vuosien aikana. Taloudellinen liikkumavara nähdään vahvimmaksi suurimmissa kaupungeissa, tiedotteessa kerrotaan.

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin syyskuun alkupuolella ja siihen vastasi 208 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.

Lue myös:

”Kuntajohtajan paikka tuntuu kiinnostavan hakijamäärien perusteella aiempaa enemmän”