Uutiset
Kuntapäättäjäkysely: "Osa näkee, että jopa kunnan olemassaolo on osin riippuvainen hyvinvointialueen päätöksistä"
Kokonaisuudessaan kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen valtuustokauteen luottavaisesti, vaikka julkisen talouden heikko tilanne huolestuttaa laajasti kuntakentällä.
Kuntaliiton, Kevan ja MDI:n Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneista 71 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa uuteen kauteen jokseenkin tai erittäin luottavaisesti.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että luottamushenkilöt suhtautuvat uuteen kauteen selvästi luottavaisemmin kuin viranhaltijat.
Nuorimmat, alle 30-vuotiaat vastaajat suhtautuvat uuteen valtuustokauteen luottavaisimmin ja vanhimmat eli yli 70-vuotiaat epäluottavaisimmin.
Reilu neljännes kyselyn vastaajista arvioi kuntansa kehitysnäkymien olevan puolen vuoden päästä nykyistä paremmat, 44 prosenttia uskoi niiden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia arvioi kuntansa kehitysnäkymien heikkenevän puolen vuoden kuluessa.
Lähes puolet vastaajista arvioi kuntansa kehitysnäkymien olevan 3–5 vuoden kuluttua nykyistä paremmalla tolalla. Kaupunkimaisissa kunnissa oman kunnan kehitysnäkymät nähdään selvästi valoisimpina ja maaseutumaisissa kunnissa heikoimpina.
Kuntien luottamushenkilöiden enemmistö katsoo kuntansa kehitysnäkymien kohenevan keskipitkällä aikavälillä, tiedotteessa kerrotaan.
Huolta valtiontalouden tilasta
Peräti 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että Suomen talouden kehitys vaikuttaa oman kunnan toimintaedellytyksiin kuluvalla valtuustokaudella. Yhtä huolestuneita vastaajat olivat oman kuntansa talouskehityksestä.
– Kuntapäättäjien vastauksissa korostui kunta- ja valtiontalouden keskinäinen riippuvuus. Kuntien taloustilanteeseen vaikuttaa työllisyystilanne sekä leikkaukset, mutta myös kuntalaisten epävarma suhtautuminen tulevaisuuteen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi tulosta.
– Suuri enemmistö kuntapäättäjistä kokee, että taloustilanne on tällä hetkellä sekä valtakunnan tasolla että kunnissa huolestuttava, Pekola-Sjöblom lisää tiedotteen mukaan.
Myös väestönmurros vaikuttaa kuntien toimintaedellytyksiin jo nyt. Kaikkiaan 82 prosenttia vastanneista tunnistaa väestörakenteen muutosten haasteen.
– Kunnat ja kaupungit ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Kasvukeskuksissa kamppaillaan investointipaineiden ja nopeasti lisääntyvän palvelutarpeen kanssa, kun taas monilla muilla alueilla huolena on ikääntyminen ja väestökato.
Toivottu tehtävä
Työllisyyspalvelut ovat kunnille uusi, toivottu tehtävä. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi tämän uuden tehtävän vaikuttavan merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin kuluvan valtuustokauden aikana. Merkitys on kasvanut TE-uudistuksen toteutumisen myötä.
Kuntaliiton tiedotteen mukaan kaiken kokoisissa kaupungeissa ja kunnissa vastaavat ovat samoilla linjoilla sen suhteen, mitkä asiat vaikuttavat eniten toimintaedellytyksiin.
Viiden keskeisimmän kuntiin vaikuttavan tekijän joukossa on poikkeuksetta oman kunnan talouskehitys, Suomen talouden kehitys, paikallisen elinkeinoelämän kehitys sekä sittemmin kaatunut valtionosuusuudistus. Myös kaikissa maakunnissa näkemykset ovat yhteneväisiä talouden suuren merkityksen osalta.
– Monet vastaajat ovat kommentoineet hyvinvointialueen palvelujen karsimisen negatiivisesta vaikutuksesta kunnan toimintaan. Osa näkee, että jopa kunnan olemassaolo on osin riippuvainen hyvinvointialueen päätöksistä, toteaa Pekola-Sjöblom.
Näihin asioihin keskitytään nyt
Kyselyyn vastanneet listasivat asioita, joihin aikovat valtuustokaudella keskittyä. Näistä tärkeimmiksi nousivat talous, palvelut ja palveluverkko sekä elinvoima ja hyvinvointi.
– Vastauksissa korostuivat talouden tasapainottamisen ja elinvoiman vahvistamisen lisäksi hyvinvointiin ja erityisesti lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset, mikä heijastaa väestökehityksen haasteita sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen roolin korostumista kuntien nykytilanteessa, tähdentää MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen
Tärkeimmiksi listatut asiat vaihtelevat myös kuntien koon mukaan. Pienissä kunnissa keskitytään kylien elinvoimaan ja arjen palveluiden sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin takaamiseen.
Keskisuurissa kunnissa sen sijaan talouden tasapaino ja palveluverkon sekä kuntaorganisaation uudistaminen nousevat tärkeimpien asioiden joukkoon, tiedotteessa kerrotaan.
– Suurissa kunnissa valtuustokauden prioriteeteiksi nousevat investointien priorisointi, strateginen uudistuminen ja kaupunkikehitys. Elinvoiman ja työllisyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös segregaation torjuntaan ja ilmastokysymyksiin, esittää Laasonen.
Lue myös:
