Uutiset
Kuntapäättäjällä on keskeinen rooli hiiliviisauden edistämisessä
Jutun kautta on ladattava käsikirja näyttää, minkälainen on hiiliviisas piha, nurmikko, niitty tai mikrometsä.
Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki uskoo Suomen kuntien kunnianhimoon puhuttaessa luontoviisaista teoista.
– Tarvitaan isoja ja strategisia linjauksia.
Luontoasiat kuuluvat jokaisen kuntapäättäjän pöydälle, hän näkee.
– Kuntapäättäjällä on keskeinen rooli hiiliviisauden ja sen tuottamien ilmasto- ja luontohyötyjen edistämisessä.
Eikä nyt puhuta pelkästään olemassa olevasta sääntelystä tai vaikkapa EU:n tavoitteista, jotka ovat tulossa osaksi Suomen kansallista ennallistamissuunnitelmaa.
EU:n kautta tulee ohjaus, että vuodesta 2030 lähtien latvuspeiton suhteen on oltava kasvava trendi kaupunkialueilla.
Paljon enemmän voidaan tehdä.
– Olemme ehkä tottuneet ajattelemaan, että vihreät asiat ovat kaupunkien maisemasuunnitteluyksiköiden tai ympäristönsuojeluyksiköiden vastuulla.
– Nämä eivät ole yhden tai muutaman hallintokunnan asioita. Nämä olisi nähtävä poikkihallinnollisina ja läpileikkaavina teemoina kunnissa ja kaupungeissa.
Monimuotoisuuden edistämistä
Kaupunkien ja kuntien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämistä, mutta niiden ohella tarvitaan hiilinielujen lisäämistä. Hiilinieluja ovat muun muassa kaupunkimetsät, rakennetut puistot, katuistutukset ja pihat.
– Monihyötyinen kaupunkivihreä voi samanaikaisesti tehostaa hulevesien hallintaa, vahvistaa hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta sekä tarjota virkistystä.
Samalla tavalla kuin tarvitaan esimerkiksi toimivaa kunnallistekniikkaa, niin on oltava myös elinvoimaista viherrakennetta.
– Vihreä on samaan tapaan kriittistä infrastruktuuria kaupunkien toimivuuden kannalta, Hautamäki lisää.
Tilasta taistellaan
Kyse on kokonaisuudesta, jossa kaavoituksella on iso rooli, jatkaa professori Ranja Hautamäki.
Uusia kaupunginosia rakennettaessa ja täydennysrakentamista suunniteltaessa on hyvä pitää huolta siitä, että vihreyttä on riittävästi.
– Isoissa kaupungeissa taistellaan tilasta, sekä maan päällä että maan alla.
Esimerkiksi Helsingin kaupungissa tonteilla oleva kasvillisuus (etenkin puusto) on Hautamäen mukaan vähentynyt 70-luvulta lähtien.
Kaupungin valttikortti
Hiiliviisaus on hyödyllistä luonnon ja ihmisen kannalta, ja se voi olla samalla taloudellista viisautta.
– Sillä vihreä tuottaa hiilinieluja, ehkäisee tulvien tuottamia vahinkoja ja vähentää helleaaltojen aiheuttamia terveysriskejä, Hautamäki jatkaa.
Kaunis ja viihtyisä ympäristö voi olla hänen mukaansa myös eduksi kaupungin kilpaillessa asukkaista.
Kirja päätöksentekoon
Kuntapäättäjällä on nyt tutkittua ja pohdittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Hautamäki kertoo juuri julkaistusta teoksesta, joka on nimeltään Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja.
Kirjassa kerrotaan, miten kestävää ilmasto- ja luontoviisasta ympäristöä voidaan vahvistaa kaupungeissa ja kunnissa. Kirjaprojektia vetänyt Hautamäki sanoo, mikä on ollut hänen ja muiden käsikirjaan kirjoittaneiden tutkijoiden ydinviesti.
– Viheralueiden hiilinieluilla on väliä.
– On hyvä pyrkiä säilyttämään olemassa olevaa kasvillisuutta ja maaperää. Etenkin suuria ja vanhoja puita tulee vaalia. Kun rakennetaan uutta vihreää, on varattava riittävästi tilaa maan päälle ja maan alle.
Maanvaraisia pihoja on hyvä suosia, sillä ne tuottavat enemmän luontohyötyjä kuin pysäköintihallien päälle rakennetut kansipihat, professori arvioi.
Käsikirjassa kerrotaan, miten voidaan vaalia jo olemassa olevaa vihreää ja sen tuottamia hyötyjä sekä miten mahdollistetaan uudenlaista vihreyttä kaupunkeihin. Samalla tuodaan esille, kuinka viheralueita voitaisiin hoitaa eri hyötynäkökulmia huomioon ottaen.
Esimerkiksi kaikkia nurmikoita ei kannata muuttaa niityiksi, sillä myös nurmikkoja tarvitaan peleihin, leikkeihin ja oleskeluun.
– Mutta paljon voidaan tehdä, jotta kaupungeissa otetaan askeleita kohti monilajisempaa, ilmastonkestävämpää ja vähäpäästöisempää ympäristöä.
– Olemme kiteyttäneet keskeiset suosituksemme ja ydinviestimme Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirjaan.
Arjen tekoja tarvitaan
Käsikirjassa näytetään, minkälainen on hiiliviisas piha, nurmikko, niitty tai mikrometsä. Samalla kerrotaan hiilinielujen arvioinnin menetelmistä ja niiden hyödyntämisestä suunnittelussa. Yhtenä esimerkkinä on hankkeessa kehitetty hiilikerroin, jonka avulla voidaan arvioida, paljonko kerrostaloalueen piha sitoo hiiltä.
Kirjaan on koottu viimeisintä tietoa ja uusiakin vinkkejä. Samalla Hautamäki painottaa, että monissa kaupungeissa on tehty hyvää työtä viheralueiden ilmastohyötyjen ja etenkin luonnon monimuotoisuuden suhteen.
– Useat kaupungit ovat olleet myös mukana tutkimushankkeessa.
Ratkaisujen lisäksi käsikirja kertooselkeästi kaupunkivihreän hiilenkierron erityisyyksistä sekä uusista toteuttamisen ja tiedon jalkauttamisen menetelmistä.
– Pyrkimyksemme on tuoda kaupunkivihreä vahvemmin mukaan ilmasto- ja luontotavoitteisiin sekä niiden toimeenpanoon. Hiiliviisaus syntyy yhtä lailla isoista strategisista linjauksista kuin pienistä arjen teoista.
– Se toteutuu yhtä lailla omalla kotipihalla kuin kaavoittajan tai kuntapäättäjän pöydällä.
Kaikkia toimia ja toimijoita tarvitaan.
Linkkejä:
Kuntapäättäjän ilmastotietopaketti
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja
Lue myös:
