Uutiset
Kuntien työntekijät olivat keskimäärin 16 päivää poissa töistä oman sairauden takia
Joka viides tutkimuskuntien henkilöstöstä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi vuonna 2025.
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja, Työterveyslaitos tiedottaa.
Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Vuonna 2025 Kunta10-tutkimukseen osallistuvien kuntien työntekijät olivat keskimäärin 16 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Määrä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa. Tutkija kannustaa esihenkilöitä poissaolojen seurantaan.
– Kuntien sairauspoissaoloaineistoa analysoitaessa on havaittu, että sairauspoissaolot muodostavat toisistaan poikkeavia kuvioita. Nuorilla työntekijöillä korostuvat toistuvat lyhyet poissaolojaksot, kun taas ikääntyvillä pitkät toistuvat jaksot ovat todennäköisempiä, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
– Esihenkilöiden tulisi seurata sekä sairauspoissaolopäivien määrää että niiden muodostamaa kuviota, jotta juurisyyt voidaan tunnistaa ja poissaolojen vähentämisen keinot räätälöidä oikein, Ervasti arvioi.
– Pitkiltä poissaolojaksoilta voivat suojata hyvät elintavat. Esimerkiksi säännöllinen työmatkapyöräily olisi yksi tapa kohentaa kuntoa ja vähentää poissaoloja.
Pitkä seurantajakso
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan henkilöstön sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen, tiedotteessa kerrotaan.
Vuodesta 2023 alkaen tutkimusjoukko muuttui, kun sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa jatkaneiden työntekijöiden sairauspoissaolot vaikuttavat pysyneen aiemmalla tasolla.
Kunta-ala on naisvaltainen, ja sairauspoissaoloja oli vuonna 2025 enemmän naisilla (17 päivää) kuin miehillä (12 päivää). Sukupuolten välinen ero liittyy myös ammattien sukupuolittuneisuuteen, sillä kunta-alan ammateissa on edelleen vahva sukupuolijako.
Ammattiryhmien sosioekonomiset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet vakaina: johto- ja asiantuntijatehtävissä sairauspoissaoloja on vähemmän kuin ruumiillista tai hoito- ja palvelutyötä tekevillä.
Kunta-alan suurimmat ammattiryhmät sote-uudistuksen jälkeen ovat naisvaltaisia. Vuonna 2025 lehtorit, tuntiopettajat, lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja luokanopettajat kattoivat 40 prosenttia koko tutkimusjoukosta henkilötyövuosilla mitattuna.
Opettajien välillä on suuria eroja sairauspoissaoloissa: kouluissa työskentelevillä opettajilla on vähemmän poissaoloja kuin päiväkodeissa työskentelevillä varhaiskasvatuksen opettajilla. Alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski.
Tiedotteen mukaan miesvaltaisista ammateista rakennus- ja korjaustyöntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja (21 päivää).
Ikä vaikuttaa
2000-luvun alussa sairauspoissaolojen määrä kasvoi iän myötä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana yhteys on kääntynyt lähes päinvastaiseksi.
Nyt nuorimmilla työntekijöillä on eniten sairauspoissaolopäiviä, kun taas vanhemmilla työntekijöillä määrät ovat vähentyneet. Esimerkiksi alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä oli keskimäärin 19 sairauspoissaolopäivää vuodessa, kun 40–50-vuotiailla keskiarvo oli 14 päivää.
Pitkittäisseurannasta voidaan päätellä, että kunta-alalla yli 40-vuotiaiden työntekijöiden sairauspoissaolokehitys on ollut myönteistä. Nuorempien työntekijöiden kasvanut sairauspoissaolomäärä voi osittain selittyä ikäkohorttivaikutuksella eli sillä, että 2000-luvun alun terveet kolmekymppiset ovat nyt terveitä yli viisikymppisiä.
Osa oli joka työpäivä töissä
20 prosenttia Kunta10-tutkimuskuntien henkilöstöstä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi vuonna 2025. Sairauspoissaoloitta töissä käyneiden määrä on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, lukuun ottamatta pandemia-ajan poikkeusvuosia.
Lisäksi Työterveyslaitos tiedottaa, että nolla päivää sairastaneiden osuus voi kuvata täysin terveiden työntekijöiden osuutta tai ilmiötä, jossa työntekijät ovat töissä sairaana, eli presenteeismiä. Muutokseen nolla päivää sairastaneiden osuudessa voi vaikuttaa esimerkiksi erilaisten osatyökykyisten osuus, muutokset etätyökäytännöissä tai työllistymismahdollisuudet kuntatyöpaikoilla.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
Lue myös:
