Uutiset
Kustos: Työministerin puheet lakiuudistuksesta harhauttavat kymmenillä miljardeilla veronmaksajia
Kuntien yhteistyörakenteita rikkova uudistus mullistaa vain tietyiltä osin julkisia hankintoja ja siinäkin mennään plussan sijaan rankasti miinukselle, laskee Kustos ry.
– Minkä takia hankintalain uudistumaiselle on ollut vahvat perusteet?
Näin kysyi työministeri Matias Marttinen (kok.) tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin samana päivänä, kun hallitus lähetti esityksen hankintalain uudistuksesta eduskunnalle. Hän vastasi esittämäänsä kysymykseen.
– Puhutaan siis siitä, että veronmaksajien rahoilla tehdään noin 38 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja. Joten sillä on myös erityisen suuri merkitys ja arvo, millä tavalla nämä hankinnat tehdään.
Näihin ministerin puheisiin julkisomisteisten yhtiöiden vaikuttamisverkosto Kustos ry pyrkii tuomaan selkeyttä.
Kustos tiedottaa, että ehdotettu hankintalaki ei tuo yhtään miljardia markkinoille.
– Lakiuudistuksen myötä markkinatoimijoille siirtyisi enimmillään 50–150 miljoonaa euroa liikevaihtoa.
Samaan aikaan miinuspuoli uudistuksesta on huomattavasti suurempi veronmaksajille.
– Päädytään kuitenkin noin 1–2 miljardin euron kokonaiskustannuksiin. Kustannuksia syntyy muun muassa olemassa olevan palvelun purkamisesta, uuden palvelun ja järjestelmien sekä infran kilpailuttamisesta ja käyttöönotoista, osakekaupoista, sopimusmuutoksista sekä muutosvaiheen päällekkäisistä henkilöstö- ja sopimuskuluista, Kustos ry huomauttaa.
Hurjat kustannukset
Sidosyksiköt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen.
Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa.
Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa tai muita tukitoimintoja.
Lakiuudistuksen toteutuessa kunnat joutuvat rikkomaan yhteisiä sidosyksiköitään, koska niissä voi olla mukana vain, jos on niissä omistajana vähintään kymmenen prosentin osuudella.
Hallitus katsoo, että erityisesti pieniä kuntia yhdessä hankittujen palveluiden piiristä ulos sulkeva lakiesitys tuo lisää rahaa markkinoille, kun esimerkiksi juuri nämä pienet kunnat joutuvat sitten yksin hankkimaan tarvitsemiaan palveluita.
Kun tätä monen pienen kunnan itsenäisyyttä ja jopa kuntalaisten palveluita uhkaavaa lakiuudistusta arvioi tarkemmin, siitä löytyy vähemmän hyötyjä kuin haittoja, Kustos ry näkee.
Hyvinvointialueiltakin on ilmoitettu, että uudistus tuottaa niihin satojen miljoonien eurojen edestä kustannuksia.
FCG Finnish Consulting Groupin toteuttaman selvityksen mukaan pelkästään kunnille on arvioitu aiheutuvan jopa 600 miljoonaa euroa muutoskustannuksia.
Näin Kustos ry laskee
Ministeri Matias Marttinen on viitannut julkisten hankintojen noin 38 miljardin euron kokonaisvolyymiin ja tarpeeseen avata markkinoita erityisesti pk-yrityksille.
Myös eduskuntaan tulleessa lakiehdotuksessa tuo 38 miljardia mainitaan, Kustos ry tiedottaa.
38 miljardin euron kokonaisuudesta vain noin seitsemän miljardia euroa koskee sidosyksikköhankintoja.
Tästä seitsemän miljardin euron osuudesta inhouse-yhtiöt kilpailuttavat markkinoilta tällä hetkellä 50–75 prosenttia liikevaihdostaan, eli vähintään 3,5 miljardia euroa. Näin nykytilanne huomioituna inhouse-yhtiön oman tuotannon osuudeksi jäisi vastaavasti enintään 3,5 miljardia euroa.
Loput 31 miljardia euroa koostuvat valtion, kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja Puolustusvoimien kilpailutetuista, suoraan markkinoilta ostetuista hankinnoista, tiedotteessa kerrotaan.
Ehdotettu 10 prosentin minimiomistusvelvoite ja sen seuraukset kohdistuisivat pääasiassa pieniin kuntiin, joiden omistusosuudet inhouse-yhtiöissä ovat pienempiä kuin suuremmilla kunnilla.
Pienempien kuntien ostovolyymi on myös pienempää isoihin omistajiin nähden eli pienten kuntien irtautuminen ei merkittävästi pienennä inhouse-yhtiöiden liikevaihtoa. Pienomistajien osuus isompien yhtiöiden liikevaihdosta on noin 5–15 prosenttia.
Lisäksi Kustos ry tiedotteessa tarkentaa, että uusi sääntely koskettaa ensisijaisesti yhtiöitä, joilla on tällä hetkellä yli 10 omistajaa.
Näitä yhtiöitä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV:n) raportin mukaan 48 kappaletta ja näiden liikevaihto on yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että minimiomistusvaatimus edellyttäisi omistusjärjestelyjä ja investointeja myös inhouse-yhtiöiden osalta, joissa on alle 10 omistajaa, koska myös näissä on pienomistajia.
Edellä mainitut osuudet huomioiden, yli 10 omistajan inhouse-yhtiöissä oman tuotannon osuus on noin puolet liikevaihdosta, eli yksi miljardi euroa, ja tästä summasta inhouse-yhteistyöstä ulos jäävien pienomistajien osuus on 5–15 prosenttia.
Nämä kaikki edellä mainitut laskelmat tarkoittavat Kustos ry:n mukaan sitä, että lakiuudistuksen myötä markkinatoimijoille siirtyisi enimmillään 50–150 miljoonaa euroa liikevaihtoa.
Lue myös:
