Uutiset
Lähes joka neljäs on määräaikaisessa palvelussuhteessa kunta-alalla
Määräaikaisuuksien yleisin peruste on edelleen sijaisuus.
Kunta- ja hyvinvointialalla suurin osa määräaikaisista työ- ja virkasuhteista on sijaisuuksia.
Sijaisuudet selittävät yli 40 prosenttia kunta-alan ja noin 60 prosenttia hyvinvointialan määräaikaisuuksista.
Määräaikaisten työsuhteiden perusteita selvitettiin laajassa kyselyssä, jonka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT teki alan työnantajille vuoden 2026 kevättalvella.
– Kunta- ja hyvinvointialalla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka lisäävät määräaikaisten palvelusuhteiden tarvetta. Kunnissa ja hyvinvointialueilla järjestetään ja tuotetaan monia sellaisia lakisääteisiä palveluja, joiden henkilöstöä koskevat tiukat lakiin kirjatut kelpoisuusehdot, kertoo työmarkkina-asiantuntija Niina Paakkonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta.
Lisäksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedottaa, että määräaikaisen henkilöstön määrää kasvattavat myös lakisääteiset henkilöstömitoitukset.
Muita syitä esimerkiksi työn kausiluonteisuus ja projektit
Sijaisuuksien lisäksi vastaajat ilmoittivat määräaikaisille palvelussuhteille muitakin perusteita.
Kunta-alalla muita perusteita olivat muun muassa tehtävän kausiluonteisuus ja lyhytkestoisuus (11 prosenttia), projektiluontoinen työ (kuusi prosenttia) ja valitun henkilön epäpätevyys kyseiseen virkaan (kuusi prosenttia).
Lääkäreillä omat käytännöt
Kunnissa tiukat kelpoisuusehdot koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opettajia.
Hyvinvointialalla vastaava tilanne on esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä. Jos avoimeen virkaan tai työsuhteeseen ei ole päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita, tehtävää ei voida täyttää pysyvästi. Tällöin siihen on palkattava määräaikainen työntekijä tai viranhaltija.
Lakisääteiset henkilöstömitoitukset taas koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, joita on oltava päiväkotien lapsiryhmissä tietty määrä. Jos vakinaisella henkilöstöllä on poissaoloja, on palkattava sijainen.
Hyvinvointialalla määräaikaisia palvelussuhteita on eniten lääkäreillä, joiden kohdalla asiaan vaikuttavat muun muassa erikoistumiskäytännöt. Hoitoalalla määräaikaisuuksiin vaikuttavat henkilöstömitoitukset.
KT:n selvityksen mukaan kunta-alan henkilöstöstä on määräaikaisissa palvelussuhteissa 24 prosenttia ja hyvinvointialueilla 17 prosenttia. Loput henkilöstöstä työskentelee vakituisissa palvelussuhteissa.
Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kunta- ja hyvinvointialojen työ- ja virkasuhteista on pysynyt viime vuosikymmenet ennallaan. Määräaikaisuuksien perusteita selvitettiin edellisen kerran vuonna 2003.
Lisäksi KT tiedottaa, että kunta-alan henkilöstön määräaikaisia palvelussuhteita koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia 251 kunta-alan työnantajalta.
Lue myös:
