Uutiset
LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa on myyntitykki, joka ei usko visionäärisiin johtajiin
Mikkelissä syntynyt kauppatieteiden tohtori luottaa siihen, että tulosta syntyy kovan työn ja ilon kautta.
LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti ”Juhis” Saksa saa yleisön suurin piirtein ulvomaan naurusta ja taputtamaankesken esityksen.
Sellainen on tämä rok-rehtori, joka huiskii olemattomat akateemiset pölyt hartioillaan, kun pääsee lavalle. Tällä kertaa Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä.
Saksa ei ole kuitenkaan ”pelkästään” hauskuuttaja vaan tiedemies ja johtaja viimeisen päälle. Mikkelissä syntynyt kauppatieteiden tohtori on ollut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtorina kymmenen vuotta.
Ja tulosta syntyy tavoitteiden, ilon ja kovan työn kautta. Kunnallisjohdon seminaarissa eli kavereiden kesken Kujossa Juhiksena tunnettu rehtori esitteli vauhdikkaaseen tapaansa sen, mistä kaikki alkoi ja missä nyt ollaan. Huumorin takaa löytyi tiukkaa asiaa.
Kuntalehti teki lisäkysymyksiä Kujon jälkeisinä päivinä.
Vuosi 2008: mikä kaikki oli LUT-yliopistossa huonosti ja miksi?
– LUT oli siis vuonna 2008 hitaasti valtion tilivirastoyliopistona ajautunut siihen, että teimme hieman liian monia asioita ja emme keskittyneet erityisesti niihin asioihin, joissa olimme oikeasti hyviä. Kuten mainitsin, hyviä ihmisiä oli tuolloinkin meillä töissä, joskin vaikkapa tekniikan hakijamäärät laskivat tuolloin vuosi toisensa jälkeen – ja me kuvittelimme, että se johtuu esimerkiksi ikäluokkien pienenemisestä tai muusta vastaavasta, vaikka se vastaus saattoi olla vessanpeilissä.
– Tuolloin meitä ei ollut rankeerattu mihinkään yliopistojen päälistalle, koska tasomme ei siihen riittänyt. Ja nyt kuulutaan siis maailman parhaaseen prosenttiin. Ja tämä Suomen Kuvalehden juttu oli se viimeinen naula arkkuun: Akavan Viljanen: Pois turha koulutus!
Mitä aloitte tehdä? Kerro leikkauksista, kannustimista, ystävistä?
– No joo, ihan ekana aloimme olla itsellemme rehellisiä osaamisestamme. Painopistealoja oli tuolloin yli 30, ja kun tarkemmin tutkittiin asiaa, meillä oli sitten neljä painopistealaa. Elikkä keskitimme resurssit sinne, missä saatoimme päästä kilpailemaan/tekemään yhteistyötä itseämme parempien kanssa.
– Tehtiin tuolloin yhdessä, siis henkilöstö ja opiskelijat, yhdeksän kuukautta kestänyt arvoprosessi, jossa todella pohdittiin, mitkä ovat meidän arvot. Siis oikeasti näin. Ja niiden perusteella tehdään tänäänkin päätöksiä. Varsinkin niitä vaikeita. Sitten tehtiin strategia, joka oikeasti alkoi ohjata toimintaa – koska resursseja alettiin jakaa entistäkin enemmän strategisten tavoitteiden (output -luvut) kautta.
Millaiset tunnusluvut nyt ovat? Miten tuo valtava muutos on mahdollinen? Mitä kaikkea se on vaatinut sinulta itseltäsi?
– Esimerkiksi liikevaihto kaksinkertaistui vuodesta 2017–2025. Opiskelijamäärä kasvoi melkein 66 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2024, kun se muissa yliopistoissa kasvoi 16,7 prosenttia. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi samassa ajassa 244 prosenttia. LUT-yliopisto kuuluu maailman TOP 1 prosentinlistalle. LUT-yliopistossa on Suomen tyytyväisimmät opiskelijat.
– Muutos oli mahdollinen, koska itse tajusimme 2008, että nyt jos ei tehdä mitään, meitä ei ole. Ei ollut siis suurta visionääristä puolijumalaa kehissä, vaan sadat timanttiset luttilaiset käsittivät, että nyt on itse pakko alkaa muuttaa tekemistä. Tai ei ole enää tekemistä. Itse olin tuolloin kehityspäällikkönä ja sittemmin hallintojohtajana. Lakkautin toki tämän homman itseltäni...
– Tämä muutos ei ole meikän ansiota. Mie oon ollut auttamassa ihmisiä ymmärtämään tilanteen ja oon sitten myyntimiehenä tehnyt parhaani, että meidän ihmisillä olisi resursseja, aineelliset, aineettomat ja inhimilliset, ja mahdollisimman hyvä olla ja tehdä mahdollisimman vapaasti töitä.
Mikä on yliopistojen tilanne ja asema Suomessa?
– Suomi on siitä upea maa maailmassa, että meillä on paljon erittäin hyviä yliopistoja. Se selviää, kun katsoo vaikka THE-rankingia. Elikkä niillä resursseilla, mitä meidän käytössä on ollut, ollaan tehty kansainvälisesti vertailtuna hyvää työtä.
– Huolissani olen muutamasta asiasta: fakenews-porukan sekoiluista, jotka eivät paljoa faktoista välitä. Toiseksi, Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaa 39 prosenttia ikäluokasta; OECD:n keskiarvo on 48 prosenttia. Ja keskiarvoon pääseminen on aika maltillinen tavoite – kun pitäisi olla siellä kärjessä. Onneksi kiinnostus näyttää kasvavan. Samoin Isänmaamme talous on siinä kunnossa, että jonkinmoisin talkoisiin sitä jouduttaneen kaikki lähivuosina osallistumaan. Toivon toki olevani tässä(kin) väärässä.
Mikä rooli kunnilla on?
– Vaikka yliopiston tehtävä on globaali, sijaitsee yliopisto aina jollakin alueella. Oli se New York, Rovaniemi, Lahti tai Lappeenranta. Kunnat toimivat parhaimmillaan mahdollistajana erityisesti alueen yrityksille ja uusien avausten yhteydessä kunnat voivat toimia myös timanttisina rahoittajina. Kuten esim. Lappeenrannan kaupunki teki yhteiskuntatieteiden koulutuksen avauksessa tai Lahden kaupunki rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osalta. Ja toki, yliopistot voivat olla kuntien kanssa myymässä omaa aluettaan erinomaisena paikkana elää, olla ja yrittää. Suoraan voi sanoa, että kyllä vähintään kerran viikossa Lahen ja Lappeenrannan kaupunginjohtajien kanssa soitellaan ja viestitellään.
Mitä merkitystä LUT-yliopistolla on esimerkiksi Lappeenrannalle ja Lahdelle?
– Meidän opiskelijat ja henkilökunta näkyy katukuvassa isosti molemmissa kaupungeissa. Voi miettiä, millainen vaikkapa Lappeenranta olisi ilman yliopistoa. Tai Lahti. Samoin alueen kasvuyritysten kanssa tehdään isosti yhteistyötä, jotta yritykset kasvaisivat entisestäänkin – se kun on silleesti, että yritykset tuovat rahan myös meidän toimintaan.
Kun sinulle sanoo sanan yliopisto-opiskelija, mitä tulee mieleen?
– Ihminen, joka tahtoo rakentaa parempaa huomisesta. Rohkeasti tulevaisuuteen suuntautunut, hyvällä tavalla intohimoinen johonkin itselleen tärkeään. Parhaimmillaan sellainen, joka ei tiedä, mikä on mahdotonta – koska silloin saa aikaan mahdottomia asioita.
Millaista rehtorin työ on? Oletko oikeasti niin hauska kuin Kujon esiintymisessä?
– Mie oon aivan liekeissä, kun saan olla töissä LUT-yliopistolla. Siis oikeasti tän yhteisön ihmiset ovat kaikki jollain tavalla samaan aikaan ihan omanlaisia ja kuitenkin tehdään juttuja kohti yhteistä päämäärää. Niin, mie oon siis myyntitykki ja tehdään tiiminä töitä sen eteen, että ihmisillä tosiaan olisi mahdollisimman hyvä olla. Ja joo, mie oon just tällainen sekoboltsi kuin oon. Turha sitä on esittää muuta kuin on – siinä tulisi aika pitkäksi.
Lue myös:
