Uutiset
Miljardi-investointien tyyssijoja: Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kemi, Iisalmi ja Kannus
Datakeskukset ovat ylivoimaisesti merkittävin uusi investointikokonaisuus seutukaupunkien kannalta.
Euromääräisesti tunnistettujen datakeskushankkeiden yhteenlaskettu määrä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin, seutukaupungit tiedottavat.
Yhteensä suunniteltujen investointien määrän arvioidaan olevan jopa 45–60 miljardia euroa,
Seutukaupunkien investointinäkymä vuoteen 2035 osoittaa, että investointitarjonta ei enää perustu pelkästään perinteiseen teollisuuteen, vaan keskittyy erityisesti edellä mainittuihin datakeskuksiin sekä vetytalouteen ja puhtaan energian tuotantoon.
Seutukaupunkien investointikyselyaineistossa muun muassa Kalajoki, Salo, Forssa, Tornio, Kristiinankaupunki, Kemi, Iisalmi ja Kannus näyttäytyvät näiden uusien suunniteltujen suurinvestointien keskittyminä.
Yli kolme neljästä kyselyyn vastanneesta seutukaupungista arvioi investointiympäristönsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Vastaukset osoittavat, että seutukaupungeissa on käynnissä ja suunnitteilla mittava joukko uuden talouden investointeja, joilla on toteutuessaan merkittävä vaikutus Suomen kasvuun, työllisyyteen ja puhtaaseen siirtymään.
Kyselyyn vastanneiden seutukaupunkien investointihankkeista suunnitteilla on 83 prosenttia ja käynnissä 17 prosenttia.
Kaikista seutukaupunkien investointihankkeista ei ole tietoa ja kaikki hankkeet eivät ole vielä julkisia.
Tulevaisuuden investointipotentiaali voi olla myös moninkertainen, sillä esimerkiksi puhtaan siirtymän energiainfrastruktuurin osalta osaaminen ja uudet teknologiat kehittyvät nopeasti.
Datakeskusten voimaa
Datakeskuksista on muodostumassa seutukaupunkien merkittävin yksittäinen investointiluokka. Kyselyssä 14 seutukaupunkia ilmoitti datakeskushankkeista, joiden arvioitu kokonaisarvo ylittää 27 miljardia euroa.
Suurimpia datakeskushankkeita on seutukaupungeista muun muassa Kalajoella, Salossa, Forssassa, Torniossa, Kristiinankaupungissa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Kemissä.
Energiasektorin hankkeita esiintyy lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa seutukaupungeissa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi muun muassa vety, e-metanoli, kestävät lentopolttoaineet (SAF), biokaasu ja akkuvarastot (BESS) ovat uusien investointien kohteena.
Merkittäviä tuulivoimahankkeita on muun muassa Kalajoella, Torniossa, Kankaanpäässä, Pieksämäellä, Iisalmessa, Ylivieskassa ja Kurikassa, tiedotteessa kerrotaan.
Aurinkovoimahankkeita on ainakin 11 seutukaupungissa. Kasvu näkyy erityisesti vanhoilla turvetuotantoalueilla, seutukaupunkien tarjoamilla potentiaalisilla laajoilla maa-alueilla sekä datakeskusten läheisyydessä.
Kyselyaineiston perusteella vedyn ja sähköpolttoaineiden eli e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotanto on tällä hetkellä nopeimmin kasvava investointisegmentti. Vetytaloushankkeita on esimerkiksi Kemissä, Torniossa ja Kannuksessa sekä e-metanolin tuotantolaitoksia muun muassa Kristiinankaupungissa ja Pieksämäellä.
Myös matkailun ja liikerakentamisen investointinäkymät arvioitiin kyselyaineistossa kohtalaisiksi. Seutukaupungeista matkailun merkitys ja potentiaali kuntataloudelle on korostunut mm. Kuusamossa, Savonlinnassa ja Kalajoella.
Suuri osa datakeskus-, vety- ja suurista energiainvestoinneista ajoittuu kyselyn perusteella seuraavien 3–5 vuoden ajalle.
– Seutukaupunkiverkoston kysely antaa vahvan viestin siitä, että datakeskus- ja energiainvestointien aalto ulottuu myös suurempien keskuskaupunkien ulkopuolelle. Kysely auttaa myös omalta osaltaan hahmottamaan kokonaiskuvaa energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointihankkeiden määrästä seutukaupunkien osalta, kuvailee Ylivieskan kaupunginjohtaja ja seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja Maria Sorvisto.
– Seutukaupungeilla on mahdollisuus toimia uuden kasvun alustoina ja vahvistaa samalla koko Suomen energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria ja teollista uudistumista, Sorvisto päättää tiedotteen mukaan.
Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston investointikyselyyn vastasi yhteensä 26 seutukaupunkia verkoston 58 seutukaupungista.
Lue myös:
