Suomalaisten areenojen nousuaika kirkastuu Kokkolassa

Kokkolan historian suurin urheilu- ja tapahtumainvestointi, Kokkola Areena, avaa virallisesti ovensa tänään maanantaina.

Areena on maksanut kokonaisuudessaan noin 76 miljoonaa euroa. Kokkola Areenan omistavan ja sitä operoivan Kokkolan Urheilupuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jonne Sandberg painottaa investoinnin palvelevan kaiken ikäisiä ja tasoisia liikkujia.

– Se on areena kaikille kokkolaisille, ja tulee kokkolalaisten täysimääräisen käyttöön.

Kaupungin omistuksessa oleva Kokkolan Urheilupuisto Oy pitää huolen siitä, että Areena on aktiivisessa käytössä ympäri vuoden.

Hyvä kestää pitkään

Myös kaupungin kehitysjohtajana toimiva Sandberg muistaa omasta lapsuudestaan, kuinka 80-luvulla Kokkolaan rakennettu uusi uimahalli aiheutti vähän vastaavaa kuin Areena tänä päivänä.

– Olen itse Vaasasta lähtöisin. Muistan, että kävimme koululuokan kanssa uimassa Kokkolassa, kun se oli niin hieno.

– Tämä uimahalli on vielä tänä päivänä toiminnassa, Sandberg huomauttaa.

Myös Kokkola Areenan suhteen aiotaan pitää huoli siitä, että se kestää ja palvelee pitkään kaupungin asukkaita, ja tietenkin vetää myös muista kunnista ja kaupungeista väkeä Kokkolaan.

– Kokkola Areena liittyy kokonaisuudessaan kaupungin pito- ja vetovoiman kehittämiseen.

Kokoustilojakin tarjolla

Tänään maanantaina järjestettävän Kokkola Areenan avajaisten ilmaiskonserttiin on tulossa yli 2 500 ihmistä, ja liput siihen ovat jo menneet.

– Kokkola Areenan jalkapallostadion otettiin käyttöön jo toukokuussa.

Kokkola Areenaan kuuluu sisäkenttäalue, kiipeilyseinä sekä telivoimistelu- ja kamppailualue sekä tennissali.

– Areena mahdollistaa suurimman osan yleisurheilulajeista, Sandberg jatkaa.

Lisäksi Areenaan kuuluu muun muassa kokous-, kahvila- ja ravintolatiloja.

Areenan ensimmäinen tapahtuma on sisustamiseen, remontointiin ja asumiseen keskittyvä Koti Expo syyskuun lopussa.

Tapahtumia laidasta laitaan

Suomen valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmän (LIPASin) perusteella kuluvalla vuosikymmenellä on rakennettu sisäliikunta-areenoja jo nyt enemmän kuin edellisen vuosikymmenen aikana.

Kuluvalla vuosikymmenellä tällaisia sisäliikuntatiloja on rakennettu jo kymmenen kappaletta. Vastaavia areenoja rakennettiin viisi kappaletta vuosina 2015–2019 ja kolme kappaletta vuosina 2010–2014.

Ollaanko siis sisäareenoiden rakentamisen suhteen kasvu-uralla, Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere?

– Näppituntuma siis on, että sisäareenoita on 2020-luvulla rakennettu aika paljon.

Tätä selittää muun muassa se, että valtion tuki liikuntapaikkarakentamiseen on ollut suhteellisen korkealla.

– Kunnat ovat lisänneet omia investointeja.

– Tietysti sattumalla on myös osansa, eli moni varmasti pitkään prosessissa ollut hanke on saatu maaliin. Nykytilanne kertoo myös siitä, että liikuntatiloja tehdään niin sanotusti monitoimihalleiksi, jotka mahdollistavat myös erilaiset tapahtumat.

Mantere huomauttaa, että Suomessa myös jäähalleissa ja jalkapallostadioneilla järjestetään erilaisia tapahtumia. Erilaisia tapahtumia mahdollistavista halleista ja stadioneista käyvät esimerkeiksi vuosina 2020–2026 rakennetut Nokia Areena (Tampere), Äänekosken jäähalli, Projeckt Live Areena (Pietarsaari) sekä Tammelan stadion (Tampere). Alkuperäinen Tammelan stadion avattiin vuonna 1931. Vanha stadion purettiin, ja uusi Tammelan stadion rakennettiin vuosina 2021–2024.

Lue myös:

Hallitus edistää Muhoksen kunnan ja Googlen yhteisen matkan alkamista