Uutiset
Millainen on hyvä puheenjohtaja?
Puhe käy ja tussit suhisevat, kun kuntapuheenjohtajat pohtivat yhdessä ja vastaavat kysymykseen.
Kuntaliiton järjestämä maksuton ja kaksipäiväinen koulutus kunnanhallituksen puheenjohtajille on ollut täysosuma.
Keskusteluissa on paljon sisältöä ja tunnettakin, kun puheenjohtajat käyvät yhdessä läpi kunta-alan asiantuntijoiden johdolla esiin nousevia aiheita.
– Luottamuksen ilmapiiri on tärkeä, Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Leinonen (kesk.) sanoo.
Kaksipäiväinen ohjelma ei ole tupaten täynnä asiaa, mikä on hyvä asia, Leinonen vahvistaa.
– On aikaa keskustella asioista. Tämä on järjestetty sillä tavalla.
Koulutuksesta saa Leinosen mukaan verkostoja, vertaistukea ja uutta tietoa.
– Se on hyvä, että täällä on sellaisia, jotka ovat olleet kauemmin näissä tehtävissä ja sellaisia, jotka ovat vasta aloittaneet. Meitä on erilaisia, erilaisissa tilanteissa.
Tilanteet kehittyvät nopeasti
Kuntapolitiikka- ja -johtaminen -yksikön johtaja Sini Sallinen kertoo, että Kuntaliiton kuluvaa valtuustokautta koskettava koulutus on ensimmäinen laatuaan.
Hyvää palautetta saanut valmennus eteni viime syksynä kolmen koulutusryhmän voimin ja esimerkiksi Leinonen kuului kuluvan vuoden ensimmäiseen koulutusryhmään.
– Tämä on tarkoitettu kaupungin- ja kunnanhallitusten puheenjohtajille. Toivotaan, että tähän tartutaan kaikkialla. Hallituksen puheenjohtajat ovat avainroolissa, Sallinen sanoo.
Kuntaliitto on saanut Finnish Consulting Groupin kautta lisävoimia koulutuksen sisällön kehitykseen. Työssä on onnistuttu, Sallinen katsoo.
– Ensimmäisistä ryhmistä kerättyjen palautteiden keskiarvo oli 4,7, kun koulutusta arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen. Se on esimerkiksi lämmittänyt, kun on sanottu, että tämä on ollut paras koulutus ikinä.
– Vaikka tietoa on koulutuksessa paljon ja tietoa on maailma pullollaan, niin kaikkea ei tarvitse tietää puheenjohtajankaan. Tätä on painotettu myös koulutuksessa, sanoo Urjalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Joona Paija (kok.).
– Mutta kun olemme johtavassa asemassa, niin meidän on tiedettävä toimintatavat ja menetelmät, joita prosessissa tarvitaan. On hyvä tietää myös, keneltä voi kysyä tarpeen tullen, kun ei itse tiedä.
Tilanteet kehittyvät toisinaan hyvinkin nopeasti.
– Tiedonvälitys on nopeampaa kuin aikaisemmin. Maailmalla tilanteet muuttuvat äkkiä ja voi olla, että kunnassakin tilanteet muuttuvat äkkiä. Reagointinopeuden on oltava herkässä, Paija jatkaa.
Maltti on valttia
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläinen (sd.) korostaa, että johtajan on tarvittaessa oltava tyynenä tiukoissakin käänteissä.
– Vaikka maailma on hektinen, niin koskaan ei ole niin kiire, etteikö kerkeä niin sanotusti siirtää piippua suupielestä toiseen. Ja miettimään, miten asiaa olisi hyvä hoitaa.
Asioiden hoitamista eri vaiheissa auttaa, kun ei joka kerta tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
– Meillä pitää olla kokonnaisvisio, mihin ollaan menossa, Hämäläinen näkee.
Minna Leinonen huomauttaa erilaisten kansainvälisten ja kansallisten tapahtumien heijastuvan usein myös kuntiin.
– Tietty epävarmuus, mitä on, niin siinä puheenjohtajienkin on puntaroitava ja tuotava vakautta kuntaan, ja ehkä palauttaa ihmisiä niiden perusasioiden äärelle.
– Pitää muistuttaa itseä ja tarvittaessa muitakin, mikä on se kaupungin tai kunnan perustehtävä.
Tässä yhtälössä on huomioitava sekin, että luottamushenkilöt puheenjohtajista lähtien ovat puolueidensakin kautta usein vahvastikin mukana valtakunnan politiikassa – tavalla tai toisella.
Haasteita on siis monenlaisia ja ne ovat ehkä monimutkaisempia kuin aiemmin, puheenjohtajat myöntävät.
Paija sanoo, että tiedon määrän kasvaessa vaihtoehtojakin on enemmän, mikä voi tuntua joskus hyvältä ja toisella kertaa kuormittavalta tekijältä.
Jukka Hämäläisen mukaan yleinen taloudellinen tilanne on myös muuttanut sitäkin, mitä on olla puheenjohtaja.
– Ennen jaettiin rahaa ja rakennettiin ja tehtiin. Ja nyt se on melkein sitä, että mietitään, mistä leikataan, Jukka Hämäläinen pohtii.
Hyvä puheenjohtaja on läsnä silloin, kun ollaan yhdessä.
– Pistää persoonansa peliin, Joona Paija näkee.
– Olla oma itsensä, Leinonen jatkaa.
Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa Paijan mukaan siihen, minkälainen puheenjohtajan olisi oltava.
– Avoin keskustelukulttuuri on oltava siinä, että ongelmatilanteita pystytään ratkomaan nopeasti ja puuttumaan niihin. Päätöksenteossa on oltava avoimena muutosesitysten ja valmistelun suhteen joka suuntaan, että ei tule turhia yllätyksiä, jos halutaan tehdä jotenkin toisin, Paija näkee.
Kireä ilmapiiri vaikuttaa
Koko ajan on oltava valmis viemään asioita eteenpäin ja kuunneltava, mihin suuntaan halutaan mennä.
– Johdonmukaisuus on tärkeää. Jos päätöksenteko on kauhean poukkoilevaa, sitten menee vaikeaksi, Jukka Hämäläinen näkee.
Ilmapiiriin on tärkeä panostaa, ja sitä asiaa käytiin monien muiden seikkojen tavoin myös puheenjohtajien koulutuksessa läpi.
Jukka Hämäläisen mukaan ei ole kiva tehdä päätöksiä, jos on kireä ilmapiiri.
– Sitten jos on ilmava ilmapiiri, jossa on helppo hengittä, niin voi esittää omia näkemyksiä ilman, että syntyy turhaa kiristelyä.
Minna Leinonen korostaa arvostavan kohtaamisen merkitystä.
Vain asiat riitelevät.
– Vaikka ollaan eri mieltä, niin ei mennä henkilökohtaiseen. Ihmiset eivät toivon mukaan riitele, Leinonen sanoo.
Epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä on voitava puhua matalalla kynnyksellä, jos sellaista kokee.
Jotta todella voidaan avoimesti puhua vaikeistakin asioista, niin siinä juuri puheenjohtajalla on iso rooli.
Lisäksi puheenjohtajat huomauttavat, että esimerkiksi kokouksen aikana on aina hyvä huomata, missä kohtaa on aika äänestää.
Eri mieltä saa olla.
Lue myös:
