Minna Karhunen kertoo, minkä takia kaksoiskuntalaisuus ei ole edennyt

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vieraili aamulla MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.

Juontaja Jonna Kumpula haastatteli Karhusta kaksoiskuntalaisuudesta.

– Kysymys kuuluu, että voisiko suomalainen olla virallisesti kahden tai useammankin kunnan kansalainen ja vielä maksaa veroja muutamaankin eri kuntaan samanaikaisesti?

Karhunen ymmärtää kaksoiskuntalaisuuden nousevan aiheena usein esiin. Kyse on pohjimmiltaan monipaikkaisuudesta, joka on osana monen elämää.

– Suomessa on tosi paljon vapaa-ajan asuntoja, joissa asutaan yhä enemmän.

– Varsinkin koronan jälkeen etätyöt ovat lisääntyneet ja moni tykkää olla siellä mökillä ja vapaa-ajan asunnolla. On ajatus siitä, että on oikeasti kahdessa kunnassa asukkaana ja jotkut useammassakin kunnassa.

Tästä on herännyt ajatus siitä, pitäisikö virallisemminkin tunnistaa ja tunnustaa, että käyttää kahden kunnan palveluita, Karhunen jatkaa.

Minna Karhunen sanoi, että kyseessä ei ole erityisen helppo kysymys.

– Se riippuu siitä, kuinka kauan vietät aikaa eri paikoissa ja se vaihtelee vuosittain. Se voi todella vähän aikaa, mitä on mökillä ja joskus se on pitkiä aikoja.

Mihin maksaa verot? Mitä palveluita oikeasti käyttää varsinaisessa asuinkunnassa ja siellä mökkikunnassa?

– Ja yksi haastava asia on ratkaistavana, missä kunnassa sitten äänestät? Pitäisikö olla puolikas äänioikeus kummassakin kunnassa?

– Siinä on tosi paljon niitä ratkottavia kysymyksiä, ja sen takia se (kaksoiskuntalaisuus) ei ole edennyt, vaikka siitä on erilaisissa työryhmissä – viimeksi 2018 – tehty selvityksiä.

Kuntaliitolla ei ole virallista kantaa asiaan, Karhunen kertoo.

– Me ollaan seurattu näitä selvityksiä ja totta kai, jos siihen sitten päädytään, niin ollaan sitä edistämässä, mutta me nähdään, että ne ongelmat ovat paljon suurempia.

– Tämmöinen monipaikkaisuus, mitä me nähdään Suomessa, on kyllä hieno asia. Koska aika monessa pienessä kunnassa, jossa on paljon vapaa-ajan asukkaita, niin on paljon paremmat kaupalliset ja yksityiset palvelut. Siellä saattaa olla paljon terveyspalveluita, yksityisiä terveysasemia, kauppoja, erikoiskauppoja, päivittäistavarakauppoja ja valikoimat ovat laajempia.

Näin vapaa-ajan asukkaat hyödyttävät mökkikuntia. Vapaa-ajan asukkaat osallistuvat myös erityisesti infrastruktuurin rahoittamiseen.

Karhunen huomautti, että vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotus on mahdollisesti kaksi kertaa korkeampi kuin vakituisen.

Tällä tavoin moni siis maksaa veroja kahdelle tai useammallekin kunnalle.

– Maksat kiinteistöveroa siitä vakituisesta asunnosta tietyn määrän ja sitten tuplaten enemmän vapaa-ajan paikkakunnalla vapaa-ajan asunnosta.

– Siinä on ajateltu, että tulisi se, mitä mökki rasittaa sitä infrastruktuuria.

Lue myös:

Erilliset kunnat pitävät kuntaveron järjellisenä, arvioi vantaalaisvaltuutettu Petri Roininen