Mistä ovat kunta-alan ihmiset tehty? – Kunta on mukana kaikessa

Kuvat Timo Marttila

Kunta-alan opiskelijoiksi Tampereen yliopistoon hakeutuu kolmenlaisia ihmisiä.

Niitä, joille kiinnostus kunta-asioihin on tullut verenperintönä. Niitä, joilla välkkyy mielessä ura politiikassa tai kunnanjohtajana. Ja niitä, jotka muuten vain tuntevat määrittelemätöntä mielenkiintoa hyvin monenlaisiin asioihin yhteiskunnassamme.

Tällainen jaottelu syntyy, kun antaa Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtorin Anni Jäntin ja pääaineopiskelijan Mikko Sainion puhua valitsemastaan alasta tunnin verran.

Jäntti ja Sainio asettavat molemmat itsensä viimeksi mainittuun ryhmään. Kumpikin kertoo olleensa jo lukioiässä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta kummallakaan ei ollut silloin vielä mitään hajua, että he päätyisivät opiskelemaan kunta-alaa.

– Meillä on hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa paljon opiskelijoita, jotka ovat kunta-alan viranhaltijoiden tai kunnallispoliitikkojen lapsia. Minulla ei ole sellaista taustaa. Minulla ei ollut mitään käsitystä, että yliopistossa voi edes opiskella kunnallisalaa, Jäntti aloittaa.

Jäntti oli vain tyttö Kajaanista, jonka kohtalon sinetöi se, että hän oli kerran käynyt kavereidensa kanssa Tampereella ja ihastui kaupunkiin.

– Päätin silloin, että haluan tulla opiskelemaan Tampereelle jotain yhteiskunnallista ainetta. Koska olen kiinnostunut vähän kaikesta, niin kunnallisala tuntui puoleensavetävältä, koska kunta on mukana kaikessa. Luin, että tästä koulutusohjelmasta tulee kunnanjohtajia. Päätin, että hyvä on, minusta tulee sitten kunnanjohtaja, Jäntti muistelee.

Sainio toteaa, että hänen tarinansa on aika samanlainen.

– Selailin pitkään, minkälaista koulutustarjontaa on Tampereella, kun olen kotoisin ihan naapurista Kangasalta. Minulla ei ollut vahvaa näkemystä siitä, mitä haluan alkaa opiskella. Kun sitten kuulin kunta- ja aluejohtamisen koulutusohjelmasta, niin se kuulosti mielenkiintoiselta. Kunta-alan opinnot vaikuttivat käytännönläheisiltä ja myös työllisyysnäkymät vaikuttivat päätökseeni, Sainio kertaa.

Monipuolinen toimintakenttä

Tampereen yliopiston organisaatiota ja hallintotieteiden tutkintorakenteita on myllätty 2000-luvulla samalla antaumuksella kuin kuntakenttää.

Esimerkki.

Jäntti pääsi opiskelemaan Tampereelle taloudellis–hallinnolliseen tiedekuntaan kunnallisalan koulutusohjelmaan vuonna 2001. Hän valmistui kunnallispolitiikan pääaineesta vuonna 2005. Sainio aloitti opiskelun Tampereella johtamisen ja talouden tiedekunnassa hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa vuonna 2022. Hän valitsi opintosuunnakseen kunta- ja aluejohtamisen, joka on syntynyt kunnallispolitiikan ja aluetieteen yhdistelmänä.

Tutkintorakenteet ja -nimikkeet muuttuvat, kunta-alan korkeakoulutus pysyy.

Sainion mukaan kunta-alan opintoja voi suositella nuorille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, seuraavat uutisia ja politiikkaa ja tykkäävät pohtia asioita monelta eri kantilta. Jäntti lisää, että ala sopii todella monenlaisille ihmisille, koska kunnat ovat toimijoina niin laaja-alaisia.

Jäntin ja Sainion mielestä kunta-alan opinnoissa onkin ehdottomasti parasta monipuolisuus.

– Kuntien tehtäväkenttä on niin valtavan laaja, että opinnoissa tulee tosi paljon erilaisia näkökulmia. Ei tule montaa kertaa vastaan tunne, että taas tälläkin kurssilla tätä samaa. Minulla on esimerkiksi itselläni musiikkitaustaa. Näen, että siitäkin voi tulla jossain vaiheessa apua, jos suuntaudun kunta-alalla kulttuurisektorille, Sainio pohtii.

Sainio ja Jäntti luettelevat hengästyttävän pitkän listan asioita, mitä kaikkea mahdollista kunta-alan koulutus voi pitää sisällään: strategista johtamista, aluetiedettä, demokratiaa, yhdyskuntakehittämistä, kaavoitusta, infrastruktuuria, innovaatioiden edistämistä, kaupunkikehittämistä, palveluja, monitasohallintoa, EU-asioita….

– Ja sisäpiirin vitsinä, että jokaisella kurssilla pitää käydä myös Tampereen kaupungin historiaa läpi, Sainio hymyilee.

Antoisa työura

Jäntillä on takanaan jo 20 vuoden työura kunta-alalla. Hänestä tuli tutkija ja yliopistonlehtori.

Jäntin mukaan tutkijanura alkoi urjeta, kun hän gradututkimukseensa liittyen osallistui viimeisenä opiskeluvuotenaan tutkimusapulaisena Kainuun hallintokokeilun arviointihankkeeseen.

– Kun valmistuin 2005, pääsin heti vuoden 2006 alussa töihin Kuntaliittoon kuntakehitys- ja tutkimusyksikköön. Työskentelin siellä muutaman vuoden. Sitten minut pyydettiin Tampereen yliopistoon Kainuun hallintokokeilun arviointihankkeen päätutkijaksi. Kokeilusta julkaistiin loppuraportti vuonna 2010, ja aloin valmistella aiheesta väitöskirjaani, Jäntti kertoo urapolustaan.

Väitöskirjansa valmistuttua Jäntti jäi Tampereen yliopistolle eri tehtäviin määräaikaisiin pesteihin, kunnes sai vakituisen yliopistonlehtorin viran vuonna 2022.

Jäntti toteaa, että hänen matkansa kunta-alan tutkijana on ollut erittäin antoisa. Hän ei osaa kuvitella toista työtä, missä hän viihtyisi yhtä hyvin.

–Tykkään tutkia, tykkään opettaa ja tykkään yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta. Olen unelmatyössäni. Se, mikä minua ehkä eniten inspiroi, on tämä vapaus. Se on minulle tärkeä arvo. Voin valita omat tutkimusaiheeni ja tehdä sellaisia asioita, jotka koen tärkeiksi ja merkityksellisiksi, Jäntti sanoo.

Kunnanjohtajia ja poliitikkoja

Jäntiltä on kuitenkin kysyttävä, mitä matkan varrella tapahtui. Hänestähän piti tulla kunnanjohtaja.

Jäntti vastaa, että se ei ollutkaan häntä varten. Asia alkoi valjeta hänelle heti opiskeluaikoina.

– Kunnanjohtajana olet täysin palveluammatissa 24/7. Se ei sopisi minulle ollenkaan, Jäntti sanoo.

Onko jokaisen nuoren kunta-alan opiskelijan haave, että hänestä tulee isona kunnanjohtaja tai vähintään pääministeri niin kuin Tampereen yliopistossa kunta-alaa opiskelleesta Sanna Marinista (sd.)?

Sainio toteaa, että hän on miettinyt asiaa jonkin verran.

– Ne, jotka haluavat politiikkaan mukaan, ovat selkeä vähemmistö, vaikka kunta-alan opiskelijoissa onkin paljon ihmisiä, jotka ovat olleet mukana nuorisopolitiikassa. Sanoisin, että yksi neljäsosa tai yksi viidesosa on kiinnostunut lähtemään mukaan politiikkaan. Suurin osa meistä seuraa politiikkaa, mutta ei halua siihen mukaan, Sainio paljastaa.

Lue myös:

Moderni kuntajohtaja etsii tietoa – “Demokratian vaalijoita”