Uutiset

Moderni kuntajohtaja etsii tietoa – “Demokratian vaalijoita”

Maailman muutostahti on nykyään hengästyttävä. Kunta-alan korkeakoulutuksessa ei enää painoteta yksittäisiä tietoja tai taitoja, koska ne vanhentuvat nykyään nopeasti.

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
Julkaistu Muokattu

Kunta-alan korkeakoulutus on sijoitettu Tampereen yliopiston organisaatiossa johtamisen ja talouden tiedekuntaan hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan.

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri toteaa, että hallintotieteiden tutkinto-ohjelma sai nykyisen muotonsa yliopiston organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2011. Tutkinto-ohjelmassa on viisi eri opintosuuntaa: ympäristöpolitiikka ja aluetiede, kunta- ja aluejohtaminen, julkinen talousjohtaminen, julkisoikeus sekä hallintotiede.

– Opiskelija hakee sisään hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan ja käy kandidaattivaiheessa kaikille yhteiset opinnot. Toisen lukuvuoden syksyllä haetaan omaan opintosuuntaan. Maisteriopinnot ovat sitten opintosuuntakohtaisia, Haveri pilkkoo osiin.

Hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan Tampereelle on vuosittain parituhatta hakijaa, joista 140 pääsee sisään. Haverin omaan, kunta- ja aluejohtamisen opintosuuntaan valitaan joka vuosi noin parikymmentä opiskelijaa.

Vuorovaikuttajana yhteisössä

Kunta- ja aluejohtamisen opintosuunnassa koulutetaan kunnille ja alueille johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoita.

Haverin mukaan 2020-luvun kunta-asiantuntijan täytyy kyetä analyyttiseen ajatteluun ja nähdä eri toimintojen muodostama kokonaisuus. Kunnat eivät ole vain julkisia organisaatioita vaan paikallisyhteisöjä. Kunta-asiantuntijoita koulutetaan toimimaan vuorovaikuttajina tässä yhteisössä, jossa politiikka, yritykset ja asukkaat tulevat aivan kunta-asiantuntijan iholle.

Sata vuotta alan korkeakoulutusta

  • Kunta-alan korkeakoulutus viettää Suomessa satavuotisjuhlavuottaan.
  • Kunnallisalan korkeakoulutus alkoi Helsingin kansalaiskorkeakoulussa vuonna 1926.
  • Vuonna 1930 Kansalaiskorkeakoulu muutti nimensä Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi, joka muutti Tampereelle vuonna 1960.
  • Kunnallistutkinto oli alusta lähtien himoittu valtaväylä kunnan virkoihin.

– Kuntajohtajat ovat demokratian vaalijoita paikallistasolla. Kuntajohtajan työ on päätöksentekoa, päätöksenteon valmistelua, johtamista, palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja ja hallintasuhteita eri organisaatioiden ja yhteisöjen välillä, Haveri luettelee.

Haverin mukaan kunta-alan korkeakoulutuksen tutkintorakenteessa ja sisällössä on tehty 2000-luvulla isoja muutoksia, koska maailma muuttuu nykyään nopeasti. Digitalisaation ja tekoälyn myötä muutostahti ei ainakaan hidastu. Kuntajohtajakoulutuksessa opetetaan nykyään vähemmän yksittäisiä tietoja tai taitoja, koska ne vanhentuvat nopeasti.

– Oleellista on kyky hankkia uutta tietoa. Yritämme opettaa opiskelijoita hankkimaan tietoa, jäsentämään tietoa ja kehittämään ja uudistamaan omaa kuntaa sillä tiedolla, Haveri kuvailee.

Haverin arvion mukaan 60–80 prosenttia kunta- ja aluejohtamisen opintosuunnasta valmistuneista maistereista työskentelee kuntien asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Kunta-alan maistereita viedään töihin myös maakuntaliittoihin, hyvinvointialueille tai johtotehtäviin kuntien kanssa läheistä yhteistyötä tekeviin yrityksiin ja järjestöihin. Valtionhallinto ottaa oman osansa ministeriöihin. Osa kunta-alan ihmisistä työskentelee konsulttimaailmassa.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS