Uutiset
Näin kunnat ovat selviytyneet TE-uudistuksesta – katso tiedot sakkomaksuista
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen ehdottaa kokeilua, joka voisi vahvistaa työllisyysalueiden toimintaa.
Kunta osallistuu työttömän asukkaan työttömyysetuuksien rahoitukseen. Yleisesti puhutaan kuntien sakkomaksuista.
– Sakkomaksu on synonyymi työttömyysturvan kuntaosuudelle, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen kertoo.
Kyseessä ei ole virallinen sakko, vaan lakisääteinen maksuosuus, jonka tarkoituksena on kannustaa kuntia työllistämään asukkaitaan mahdollisimman nopeasti.
Jokainen kunta maksaa oman kunnan työttömistä osuutensa.
Mehtonen pitäisi mielenkiintoisena avauksena, jos sakkomaksut maksettaisiin työllisyysalueen tasolla.
– Silloin kun TE-uudistusta käynnistettiin, ehdotin alueille, jos kokeiltaisiin sakkomaksua kohdistettuna työllisyysalueeseen. Silloin maksuosuus voitaisiin ottaa työllisyysalueen budjetista ja jakaa kustannukset tasaisesti alueen kuntien kesken.
– Tällaisessa kokeilussa olisi se kannustinelementti, että jokainen kunta olisi vastuussa koko työllisyysalueen tilanteesta.
Yksikään työllisyysalue ei tarttunut silloin tähän ehdotukseen. Mehtonen näkee tällaisen kokeilun edelleen hyvänä mahdollisuutena.
– Kyse on työttömyyteen liittyvien riskien jakamisesta, siitä, missä määrin työttömyyden taloudellista riskiä jaetaan kuntien kesken.
Kuntakohtaiset tiedot sakkomaksuista: Linkki Kelan tilastoihin
Asteittain kasvava velvollisuus
Kuntien maksuosuudet työttömyysturvan rahoituksesta ovat kasvaneet aika paljon.
Yksi syy on siinä, että maksurasitus alkaa nyt aiemmin. Ennen uudistusta kunnat osallistuivat työttömyysturvan maksuun vasta, kun henkilö oli ollut työttömänä 300 päivää. Nykyisessä mallissa kunnan maksuvelvollisuus alkaa jo 100 työttömyyspäivän kohdalla.
– Maksuosuus kasvaa asteittain korkeammaksi. Kuntaosuus alkaa 10 prosentista ja on maksimissaan 50 prosenttia, Mehtonen selventää.
– Maksuosuutta veloitetaan yksilötasolla. Mitä pitempään yksilö on työttömänä putkeen, sitä enemmän työttömän kotikunta maksaa työttömyysetuuksista kuntaosuuksia.
Ja sitten sekin on huomioitava, että kunnat eivät rahoita enää pelkästään työmarkkinatukea tai sitä toukokuussa korvannutta yleistukea, vaan kunnan maksuosuus koskee nyt myös Kelan peruspäivärahaa sekä työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa.
Perustoimeentulotuen kuluista kunnat maksavat puolet. Perustoimeentulotuen kuntaosuuden vuosikertymä on noin 460 miljoonaa euroa.
– Kunnat maksoivat ennen TE-uudistustakin osan. Kunnat maksavat uudistuksen jälkeen isomman osuuden.
Muutoksilla on haluttu lisätä järjestelmän kannustavuutta, koska työllisyyspalvelut – eli keinot työllisyyteen vaikuttamiseksi – ovat siirtyneet kunnille.
Mehtonen painottaa, että TE-uudistuksen yhteydessä kunnat saivat kompensaatiota kasvaneeseen kuntaosuuteen.
– Kompensaatio ei muutu työttömyystilanteen mukaan.
Poikkeuksellisen heikon työllisyystilanteen pitkittyessä kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet odotettua enemmän. Mutta kunnat eivät maksa yksin näitä maksuja.
– Myös työnantajat ja työntekijät osallistuvat työttömyysturvan rahoitukseen. Ja valtio maksaa edelleen enemmän näistä etuuksista kuin kunnat.
Osa keinoista alueilla
Kunnille on annettu vastuuta työllisyyden hoitamisesta ja sitä kunnat halusivat, muistuttaa Mehtonen.
Jonkin verran kunnissa on esitetty kritiikkiä siitä, miten sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille kunnilla ei ole ollut hallintaa niistä palveluista, joilla voidaan vaikuttaa joidenkin ihmisten työllistymisen esteisiin.
Heikon suhdanteen aikana työttömyysjaksot ovat pidentyneet ja pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. 84 prosenttia kuntien maksuosuuksista kertyy jo pitkäaikaistyöttömistä.
Ja kun ei ole sote-palveluita heille järjestettävänä, niin ei ole välttämättä sitten oikein muitakaan keinoja edistää vaikeasti työllistyvien asioita.
– Voi nousta sellaistakin esiin, että jos ei nähdä olevan tosiallisia edellytyksiä työllistyä, niin heidän kohdallaan on kannustin tarjota vähimmäismäärä palveluita.
– Tästä kannustinsysteemistä on huomioitu, että se toimii tietyissä tilanteissa heikosti.
Samalla on hyvä huomioida, että on kuntia joissa menee verrattain hyvin työllisyystilanteen suhteen.
– Työttömyysaste voi olla jopa hämmästyttävän pieni.
Työllisyyspoliittinen tuki
Työllisyysaste on välillä ollut nousussa. Vastaavasti työttömien määrän kehittymistä seuratessa ei ole ollut yhtä paljon positiivisia merkkejä.
Mehtonen huomauttaa, miten hallituksen päätöksillä on saatu aiempaa enemmän esimerkiksi eläkeläisiä ja opiskelijoita työnhakijoiksi. Lisäksi maahanmuuttokin on lisännyt työllisten sekä työttömien määrää.
Erilaisia työllisyystoimia on mietitty jatkuvasti, ja Mehtonen nostaa yhden positiivisen esimerkin.
– Nythän tulee työllisyyspoliittinen avustus, jolla on tarkoitus tukea järjestöjen työllistämistä. Tämä on oikeasuuntainen toimi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus antoi syyskuussa 2026 eduskunnalle esityksen uudesta työllisyyspoliittisesta tuesta. Tämän uuden, pääosin kolmannelle sektorille suunnatun pitkäaikaistyöttömien matalan kynnyksen työllistämismallin vuosikustannukseksi on arvioitu noin 13 miljoonaa euroa. Tämä työkalu antaa työllisyysalueille mahdollisuuden tukea pitkään työttömänä olleiden ja nuorten pääsyä takaisin työmarkkinoille yhdistystoiminnan kautta. Uusi laki on suunniteltu astumaan voimaan huhtikuun alusta.
Välityömarkkinoita vahvistettava
Kuntaliitossa nähdään monipuolisten työllistämistoimien tärkeys.
– Olisi hyvä vahvistaa myös välityömarkkinoita.
Välityömarkkinat tarkoittavat vapaiden työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevaa työssäolon ja tuen muotoa. Niiden tarkoituksena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia pääsemään kiinni työelämään.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen on seurannut erityisesti lukujen valossa tarkkaan, miten kunnat ovat suoriutuneet työvoimapalveluiden järjestämisestä.
Suomessa on 45 työllisyysaluetta, joilla työ on hakenut osin vielä muotoaan, näkee Mehtonen.
– Joillakin alueilla menee ehkä vähän paremmin kuin toisilla.
Järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.
– Kunnat ovat onnistuneet hyvin. Olosuhde on ollut tosi haastava.
Esimerkiksi Suomen rakennusala on elänyt poikkeuksellisen syvää ja pitkittynyttä matalasuhdannetta, mutta vuoden 2026 loppupuolella tilanteessa on nähtävissä varovaisia merkkejä hitaasta ja osittaisesta käänteestä.
Yleinen suhdanne oli todella haastava kuntien ottaessa vastuun työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Työttömyys on suhdanteen paranemisesta huolimatta pysynyt poikkeuksellisen korkeana.
Suomeen muodostettujen (45) työllisyysalueiden suoriutumisen tarkempaa tasoa pohdittaessa on hyvä ottaa aikalisä.
– On ehkä vielä liian aikaista arvioida tämän tarkemmin.
Tampereen esimerkki
Työttömyysturvan kuntaosuuden kertymä oli viime vuonna 780 miljoonaan euroa, ja lokakuussa päivitettyjen ennusteiden mukaan kuntaosuuden kertymä olisi tänä vuonna jo 900 miljoonaa euroa.
Eli kunnat maksavat huomattavasti enemmän työttömistä koituvia sakkoja kuluvana vuonna kuin viime vuonna.
– Koska kuntaosuudesta yli 80 prosenttia syntyy pitkäaikaistyöttömistä, ei kuntaosuuden taso juurikaan laske vuonna 2027. Ennusteessa on huomioitu myös valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (syksy 2026) arvio, jonka mukaan työllisyystilanne paranee merkittävästi vasta vuoden 2027 loppupuoliskolla.
Esimerkiksi Tampereen osalta työttömyysturvan kuntaosuus oli viime vuonna 219 euroa per asukas ja kaupungin kuntaosuus on ennusteen mukaan 219 euroa per asukas myös tänä vuonna.
Vastaava luku Tampereen seudun työllisyysalueelta on viime vuodelta 176 euroa per asukas ja tämän vuoden ennuste on 174 euroa per asukas.
Lue myös:
