Uudistus, joka vie kunnista palvelut ja työpaikat – "Piti turvata palvelut"

Soteuudistuksesta on muodostumassa Suomen kuntarakennetta perusteellisesti muuttava uudistus, vaikka se ei ollut uudistuksen tarkoitus.

Näin pohtii Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen varoittaessaan, että hyvinvointialueiden talouspaineet, lähipalvelujen karsiminen ja kuntiin kohdistuvat taloudelliset seuraukset muodostavat vaarallisen ketjureaktion.

Pahimmillaan kyse on hänen mukaansa kuntien tulevaisuudesta ja koko hyvinvointiyhteiskunnan perustasta.

– Soten piti turvata palvelut. Nyt ollaan tilanteessa, jossa soteuudistuksesta on käytännössä tullut kuntarakenneuudistus. Ei sitä sellaiseksi suunniteltu, eikä siitä sellaisena päätetty. Mutta siihen suuntaan nyt mennään. Ja kovaa. Kuntarakenne ei muutu vain kuntaliitospäätöksillä. Se muuttuu myös silloin, kun kunnista viedään palvelut, työpaikat ja elinvoiman edellytykset, Rusanen sanoo.

Tässä jutussa mainituista asioista Kiuruveden kaupungin tiedotteessa kertovan Rusasen mukaan tilanne on kestämätön. Hyvinvointialueet ovat puun ja kuoren välissä. Niiltä vaaditaan nopeaa talouden tasapainottamista, vaikka samaan aikaan pitäisi turvata ihmisten tarvitsemat palvelut.

– Kun rahat eivät riitä ja aikataulu painaa päälle, tehdään ratkaisuja, joiden seurauksia ei ole riittävästi arvioitu. Terveysasema voidaan sulkea yhdellä päätöksellä. Sen palauttaminen voi olla mahdotonta. Nyt ollaan tekemässä jotain peruuttamatonta.

Rusanen nostaa esiin mm. valtiovarainministeriön ja valtakunnan päättäjien vastuun tilanteesta. Ministeriön talousohjauksella on esimerkiksi keskeinen vaikutus siihen, millaisia ratkaisuja hyvinvointialueilla joudutaan tekemään.

Rusanen ei kiistä talouden tasapainottamisen välttämättömyyttä. Hänen mukaansa säästöjen todelliset vaikutukset on kuitenkin ymmärrettävä.

– Ei julkista taloutta hoideta sillä, että yhden organisaation menot pienenevät ja lasku siirtyy muualle. Jos säästö synnyttää suuremman vahingon toisaalla, se ei ole säästö. Se on huonoa taloudenpitoa, Rusanen sanoo.

Ensin lähtee terveysasema

Hyvinvointialueiden palveluverkkopäätöksillä on suora vaikutus myös kuntien talouteen. Sote-asemien ja muiden toimipisteiden sulkeminen voi viedä kunnilta merkittäviä vuokratuloja. Rakennukset, ylläpitokustannukset ja mahdolliset lainat jäävät kuitenkin kuntien vastuulle, tiedotteessa kerrotaan.

Pienelle kunnalle yhdenkin suuren kiinteistön tyhjeneminen voi olla vakava taloudellinen isku.

– Ensin lähtee terveysasema, sitten vuokratulot ja lopulta vaarantuvat kunnan muutkin palvelut.

Rusanen muistuttaa, että palvelujen katoaminen vaikuttaa myös kuntien vetovoimaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja ihmisten halukkuuteen asua paikkakunnalla.

– Tässä tehdään kuntarakenneuudistusta takaoven kautta. Jos kuntarakennetta halutaan muuttaa, siitä pitää käydä avoin keskustelu. Ei niin, että ensin viedään toimintaedellytykset ja sitten todetaan, ettei kunta enää pärjää.

Nyt tarvitaan malttia

Rusanen edellyttää, että hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen annetaan aidosti riittävästi aikaa.

Samalla valtion on arvioitava palveluverkkopäätösten kokonaisvaikutukset kuntatalouteen, kuntarakenteeseen, alueiden elinvoimaan ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvointiin.

– Nyt pitäisi pitää kiinni siitä hyvästä, mitä meillä jo on, ja kehittää palveluja vastuullisesti tulevaisuuteen. Kaikkea ei tarvitse säilyttää ennallaan. Uudistaa pitää ja taloudesta on huolehdittava. Mutta uudistaminen ei saa tarkoittaa sitä, että toimivat rakenteet puretaan kiireessä ja vahingot huomataan vasta jälkeenpäin.

– Soteuudistuksesta ei saa tulla hallitsematonta kuntarakenneuudistusta, jota kukaan ei ole tarkoittanut mutta jonka seuraukset kaikki joutuvat kantamaan, Rusanen toteaa tiedotteen lopuksi.

Lue myös:

Hankintalain uudistus testaa kuntien osaamisen määrän – pelkkä tuntihinta ei riitä