Professori: Näin toimiessa ei ole vaarana, että yksityinen poimii kirsikat kakusta terveydenhuollossa

Turun yliopiston työelämäprofessori Lauri Salmivalli on seurannut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehitystä 20 vuotta tutkijana ja konsulttina.

Hänen mukaansa suomalaisten terveydenhuoltoon tarvitaan systeemistä muutosta.

Yksi keskeinen syy terveydenhuollon hitaaseen uudistumiseen on julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelu.

Jos vastakkainasettelua ei olisi, mihin se johtaisi, Lauri Salmivalli?

– Toivoisin että järkevämpään työnjakoon.

Nykyisellään yksityiset ja julkiset palvelut eivät ole tasapainossa.

– Perusterve henkilö, joka on työterveyshuollon piirissä ja mahdollisesti omaa terveysvakuutuksen, tällainen henkilö pääsee käytännössä päivässä melkein minkä tahansa erikoislääkärin vastaanotolle.

– Puhtaasti julkisen terveydenhuollon varassa oleva henkilö voi joutua odottamaan pahimmillaan viikkoja tai kuukausia hoitoon päästäkseen. Yksityinen sektori on hyvin resursoitua ja julkisella sektorilla on alikapasiteettia.

Lisää kierroksia luvassa

Vastakkainasettelu terveydenhuoltoasioissa ohjaa Salmivallin mukaan ajattelua, rakenteita ja päätöksentekoa. Vastakkainasettelu estää toimivien ratkaisujen pilotoimisen ja skaalaamisen asiakkaiden ja potilaiden hyväksi.

Missä kaikkialla julkisen terveydenhuollon ja yksityisen sektorin vastakkainasettelu näkyy?

– Se näkyy erityisesti poliittisessa keskustelussa. Toisella laidalla ajatellaan, että yksityiset palvelut ovat aina parempia ja tehokkaampia ja toisella laidalla ajatellaan, että julkiset palvelut ovat ainoa ja paras tapa tuottaa terveyspalvelut.

– Keskustelu tulee väistämättä ottamaan lisää kierroksia eduskuntavaalien lähestyessä. Viranhaltioiden tasolla suhtautuminen on usein pragmaattisempaa, enkä ole nähnyt siellä vastaavaa vastakkainasettelua.

Samaan aikaan ihmiset saavat eri kanavien kautta informaatiota siitä, miten halki yhteiskunnan rahat ovat loppu.

Salmivalli näkee, että vastakkainasettelun sijaan voisimme nähdä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toisiaan tukevina mahdollisuuksina.

Tämä ei ole täysin uusi idea.

Esimerkiksi Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa oli kantavana ajatuksena tilanne, jossa yksityinen ja julkinen sektori kirittäisivät toisiaan ja kilpailisivat laadulla.

– Valitettavasti tämä ajatus hukattiin sen mallin kaaduttua. Jos yksityinen ja julkinen saisivat saman rahoituksen ja samalla logiikalla, voitaisiin luopua ajattelusta, jossa yksityinen poimii kirsikat kakusta ja julkinen sektori joutuu hoitamaan vain vaikeimmat tapaukset

– Toinen pohtimisen arvoinen asia olisi viime aikoina enemmän palstatilaa saanut ammatinharjoittajamalli, jossa perustasolla olisi väestövastuulla toimivia ammatinharjoittajalääkäreitä ja mahdollisesti hoitajia heidän kanssaan.

Tekoäly isona mahdollisuutena

Suomessa etsitään parhaillaan ratkaisuja terveydenhuollon kasvaviin kustannus‑ ja henkilöstöpaineisiin.

Palveluita olisi tuotettava tehokkaammin ja kasvavissa määrin palveluja tarvitsevien määrän lisääntyessä.

Salmivalli ei näe tilannetta niin synkkänä kuin ehkä on totuttu näkemään näistä asioista puhuttaessa.

Salmivallilla on näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitä suomalaisessa terveydenhuollossa ja sen ympärillä tulisi tapahtua, jotta kustannukset pysyvät hallinnassa, vaikka potilaiden hoidosta ei tingittäisi.

Tässä yhteydessä hän puhuu, miten teknologiaa, tekoälyä ja dataa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa laajemmin.

– Luulen, että kaikkia mahdollisuuksia ei vielä edes tiedetä. Tekoäly tulee olemaan samanlainen murros kuin internetin tulo aikanaan. Tekoälyä tullaan hyödyntämään esimerkiksi kuvantamisessa, jossa tekoäly voi etsiä muutoksia kuvista tai tekoäly voi olla apuna esitietojen laatimisessa lääkärille.

– Suomen yksi vahvuus kansainvälisesti on kattavat ja laadukkaat potilasrekisterit ja -tiedot. Näiden tietojen anonymisoitu käyttö voi olla merkittävä kilpailuetu esimerkiksi lääketutkimuksessa.

Alueilla leveät hartiat

Suomella voikin olla paljon saavutettavaa terveysteknologian saralla ja sitäkin kautta voidaan saada paljon hyvää kansantalouteen.

Tyhjästä ei tarvitse lähteä liikkeelle, Salmivalli painottaa.

– Suomesta löytyy monia loistavia innovaatioita ja muutamia kansainvälisiä menestystarinoitakin. Yritykset kuitenkin kritisoivat hitautta ja kankeutta yrittäessään päästä testaamaan ratkaisujaan hyvinvointialueille.

Alueiden jäykkyys ja byrokratia ovat omalle kohdalle sattuessaan yrityksen kannalta hankala paikka, mutta hyviäkin puolia sote-uudistuksella on ollut terveysalaa kehittävien yritysten näkökulmasta katsottuna, Salmivalli pohtii.

– Hyvinvointialueilla on leveämmät hartiat ja enemmän resursseja esimerkiksi innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan. Myös neuvottelukumppaneita on vähemmän, kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto löytyvät saman sateenvarjon alta.

Julkisen soten ensisijainen tehtävä on tietysti tarjota sote-palveluita asukkailleen, mutta yhteistyö yritysten kanssa voi tarjota kaikille suotuisan tilanteen, Salmivalli pohtii.

– Tilanteen, josta hyötyisivät yritykset, julkinen palvelutuotanto ja potilaat.

Insinöörimäinen lähestymistapa

Jotta suomalaiset sote-palvelut voisivat olla osin jopa kansainvälisiäkin menestystarinoita, niin kaikkien siihen asiaan vaikuttavien osapuolten on hyvä miettiä, miten voitaisiin päästä parempiin tuloksiin.

– Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on edelleen erittäin laadukasta.

Mutta mietittäessä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, meillä on nähtävissä samaa insinöörimäistä lähestymistapaa kuin muillakin toimialoilla, hän jatkaa.

– Ajatellaan, että hyvä tuote myy itsensä. Jos Suomea verrataan pohjoismaisiin kilpasisariimme, niin siellä ajatellaan, että myynti, markkinointi ja tarina on vähintään yhtä tärkeää kuin itse tuote.

Salmivalli huomauttaa, että Suomen sote-uudistus on yli kahdenkymmen vuoden kehityskaari, jossa on nyt päädytty jonkinlaiseen välitulokseen.

– Painopiste on ollut aivan liikaa rakenteissa ja liian vähän toiminnan ja toimintamallien kehittämisessä. Suomalainen terveydenhuolto ei ole OECD-tasolla mitenkään erityisen kallista, mutta kysymys on, että mitä rahalla saadaan.

– Seuraavassa vaiheessa tulisi keskittyä erityisesti toiminnan ja toimintamallien kehittämiseen.

Juttua muokattu, lisätty kuva 15.6. kello 19.31.

Lue myös:

Hyvinvointialueilla ihmisiä pallotellaan säästöjä hakien ja edessä on entistä suurempi valtioriippuvuus