Uutiset
Naton läsnäolo on piristänyt Mikkelin aluetaloutta
Vaikutusta on kuitenkin suoraan vaikea mitata euroissa. Kaupungin omassa budjetissa puolustusliitto ei näy.
Sotilasliitto Naton maavoimien alaesikunta on toiminut Mikkelissä nyt vuoden verran, mutta mitään erityistä ulospäin näkyvää jättimuutosta se ei ole tuonut kaupungin arkeen.
Mikkeli on kuitenkin tyytyväinen. Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen tuumii, että mainetta ja julkisuutta on kyllä tullut.
– Nato-kytkentä on synnyttänyt meille kokonaisturvallisuutta korostavan teeman, joka sisältyy kaupungin uuteen strategiaan. Puolustusvoimien rinnalla luomme konkretiaa kriisinkestävyydelle ja yleiselle resilienssille.
Turvallisuuden ja varautumisen hallinta ei ole vierasta muillekaan kunnille, mutta Mikkelissä ala on koottu kehittämisalustaksi.
Kinnunen sanoo, että Naton alaesikunta on tuonut Mikkelille statuksen kehittää turvallisuuteen, varautumiseen ja yleensä kansainvälistymiseen liittyviä osa-alueita.
Mikkeli muun muassa käynnisti International house -hankkeen vastaanottopisteineen vastaamaan käytännön kysymyksiin ja aloitti kaksikielisen koulupolun.
Opetuksessa ei ole Nato-lapsia
Kaksikielinen perusopetus toimii, mutta Nato-henkilöstön lapsia siellä ei ole.
Kinnusen mukaan Nato-henkilöstöä on Mikkelissä tällä hetkellä 30–40 henkeä. Tarkkoja tietoja ei ole, ja vaikka Mikkelin ja Naton sekä puolustushallinnon yhteydenpito on kunnossa, ei niitä viimeisen päälle kyselläkään. Henkilöstöstä osalla on puoliso mukana, mutta ei lapsiperheitä.
Kinnunen kommentoi kaupungin Nato-suhdetta esitellessään Mikkelin ensi vuoden talousarviota torstaina. Budjetissa kaupungin ei ole tarvinnut varautua Natoon oikeastaan mitenkään.
Kaksikieliseen opetukseen Mikkeli lähti siltä varalta, että Nato-henkilöstöllä olisi kouluikäisiä lapsia Mikkelissä.
Nato alaesikunta sijaitsee Karkialammen varuskunta-alueella maavoimien esikunnan yhteydessä. Esimerkiksi tilojen tai muun infran rakentamiseen Mikkeli ei ole osallistunut.
Puolustusministeriö hoitaa rakentamiset itse. Ministeriö tiedotti kesän lopulla, että alueelle rakennetaan uusi esikuntarakennus Naton käyttöön. Ensi vuonna valmistuvan rakennuksen kustannusarvio on lähes 20 miljoonaa euroa.
Piristää taloutta
Ministeriön mukaan rakennushankkeella on myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Kinnunen on samaa mieltä.
– Naton läsnäolo näkyy meillä muun muassa asuntomarkkinoilla ja majoitusvarauksissa. Myös yritykset kertovat liikevaihdon piristymisestä.
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jani Sensio (kok.), yrittäjä itsekin, vahvistaa tämän.
– Nato on tuonut piristymistä, ei ehkä kaikille yrityksille, mutta osalle. Tosin vielä enemmän kysynnän kasvua ovat tuoneet datakeskushankkeet. Maanrakennuksen ja sähköasennuksen alat ovat jo ylikuormittuneet, sanoo Sensio.
Mikkeli ei ole varsinaisesti mitannut Nato-yhteyden taloudellista vaikutusta. Kinnunen myöntää, että toistaiseksi mennään mutu-tuntumalla.
– Euroissa asetelmaa on vaikea laskea, esimerkiksi eritellä vaikutusta verotuloihin. Kehittämisalustan kautta kokonaisuutta kyllä seurataan. Välillisiä vaikutuksia kuitenkin on.
– Lähtökohta on silti se, että Nato palvelee sotilaallista puolustuskykyä ja me kaupunkina taas arvioimme siviiliyhteiskunnan toimintaa siinä rinnalla.
Kuntavero on kireä
Mikkelin oma talous on tasapainossa. Ensi vuoden talousarvio on laadittu niukasti ylijäämäiseksi. Ylijäämäisiä tilinpäätöksiä on takana kolme, ja kuluvankin vuoden tilinpäätös ennakoi vähintään nollatulosta. Tase on vahva, mikä on perua kaupasta, jolla kaupunki myi vähemmistöosuuden energiayhtiöstään.
Ansio- ja yhteisöverotulot ovat hienoisessa kasvussa, mutta valtionosuudet laskussa. Mikkelin kokoinen maakuntakaupunki saa ensi vuonna vain 13 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Kaupunki odottaa valtionosuusuudistusta ja arvostelee negatiivisten sote-erien aiheuttamaa rasitusta.
Investoinnit ovat maltillisia ja vaikka datakeskushankkeista odotetaan paljon, niihin ei ole vielä ladattu isompaa tulovaikutusta.
Kuntavero on kireä. Mikkeli pitää 9,4 prosentin veron ennallaan, mutta käy keskustelua sen alentamisesta vaalikauden loppua kohden mentäessä.
Oljenkorsi, joka ei toteutunut
Talouden liikkumavara on kapea. Yhtenä säästönä kaupunki tekee nyt ratkaisuja kunnallisen lentokenttänsä kohtalosta. Asetelmalla on puolustushallinnollisia ja Nato-yhteyden kytkentöjä.
Mikkeli selvitti parin vuoden ajan kunnallisen lentokenttänsä tulevaisuutta ja on nyt päätymässä siihen, että kentän ylläpidosta leikataan 350 000 euroa. Yksi työpaikka jää, kaksi lakkautetaan.
– Tutkimme sitä, olisiko kentällä ollut kasvupotentiaalia. Ammattimaiselle liikennelentämiseen ei ole edellytyksiä. Lisäksi Puolustusvoimat ja Nato ilmoittivat, että heillä ei ole kentälle käyttöä. Se oli oljenkorsi, joka ei toteutunut, sanoo Kinnunen.
– Ilmailun koulutus ja droonien kehittäminen voivat kentällä jatkua, mutta maakuntakenttien tulevaisuus ei muuallakaan maassa näytä valoisalta.
Juttua muokattu 23.10. kello 19.13, lisätty toinen kuva.
Lue myös:
