Uutiset
Noin joka seitsemäs vastaaja oli havainnut lahjontaa kuntien ja alueiden päätöksenteossa
Kysely vahvisti oikeusministeriön mukaan kuvaa siitä, että lahjontaa ei pidetä merkittävänä ongelmana Suomessa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoa tarkastaltaessa avoimuuden puute nousi eniten esiin oikeusministeriön kansallisessa korruptiotilannekuvassa.
Avoimuuden puutetta oli havainnut 217 vastaajaa toistuvasti ja satunnaisesti tai kerran 267 vastaajaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon liittyviin korruptiokysymyksiin syventyi 684 vastaajaa.
Toiseksi eniten vastaajilla oli kuntien ja alueiden päätöksenteossa ilmenevän korruption suhteen havaintoja tiedon pimittämisestä ja kolmanneksi eniten esteellisyydestä tai kaksoisrooleista.
14 vaihtoehdosta vastaajat näkivät pienimpänä korruptiota koskevana ongelmana järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttamispyrkimykset.
Toiseksi vähiten vastaajat olivat tehneet havaintoja lahjonnasta, joka oli tullut näkyväksi 23 vastaajalle toistuvasti ja 74 vastaajalle satunnaisesti tai kerran.
Pelko vaikuttaa
Kuntien ja alueiden päätöksenteon lisäksi myös muita riskialueita tarkastelleen Korruptio Suomessa 2025 -kyselyn vastaukset vahvistavat oikeusministeriön mukaan kuvaa siitä, että lahjontaa ei pidetä Suomessa merkittävänä ongelmana.
Lähes puolet vastaajista kertoi havainneensa korruptiota työnsä yhteydessä, mutta he eivät olleet raportoineet siitä eteenpäin.
Merkittävimmiksi syiksi jättää havaittuja ongelmia raportoimatta nousivat pelko siitä, että joutuu itse seurausten kohteeksi, ilmoittamisesta ei seuraa sanktioita ja epätietoisuus siitä, mihin korruptiosta voi raportoida.
Lue myös:
