Uutiset
Oulun Ari Aalatossava kempeleläisille: Kaikki tai ei mitään
Kempele aikoo hypätä pois Oulun lähijunasta.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava on hämmästynyt Kempeleen päättäjien suunnitelmista jättäytyä pois Oulun seudun lähijunahankkeesta.
– Hanke ei etene ilman Kempelettä, kaikki tai ei mitään, Alatossava sanoo.
Valtio kilpailuttaa junaliikenteen vuoden 2031 alusta, jolloin Oulun seudun kunnille avautuu mahdollisuus ostaa ja järjestää omaa lähijunaliikennettä.
Kempeleen asemalla pysähtyy nykyisin vain osa kaukojunista. Lähijunan myötä juna pysähtyisi useilla uusilla seisakkeilla Oulun Tuiran ja Limingan välillä ja tietenkin Kempeleen asemalla.
Myöhemmin lähijuna voisi ulottua Iihin saakka.
Kempeleen kunnanhallitus päätti maanantai-iltana äänin 6–5 esittää ensi viikolla kokoontuvalle valtuustolle, ettei Kempele ole mukana Oulun ja Limingan kuntien yhteishankkeessa.
Osa Kempeleen kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, ettei kunnan kehnon taloustilanteen vuoksi rahaa heru lähijunalle.
Tunnin vuorovälillä kulkevan lähijunan (välillä Oulu-Kempele-Liminka) kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa vuodessa. Nettokustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta Kempeleen osuus olisi noin 800 000 euroa.
– Kielteiseen päätökseen saattoi vaikuttaa se, että Kempele joutui viime vuonna korottamaan veroäyrin 8,9:ään. Korotusta ei haluttaisi enää tehdä, sanoo Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Ollikainen (kesk.).
Hän äänesti lähijunan puolesta.
– Uskon, että se piristäisi koko seudun kehitystä. Myös kaksoisraidetta on perusteltu valtiolle muun muassa lähijunaliikenteen tarpeilla, Ollikainen kertoo.
Asia tulee Oulun valtuuston päätettäväksi 27.4.
– Asia on niin suuri koko Oulun kehityksen kannalta, että se kannattaa lyödä lukkoon myös Oulun kaupunginvaltuustossa. Lähijuna ohjaa sen jälkeen myös kaavoitusta, sillä asuminen ja yritystoiminta keskittyy sen jälkeen tiiviimmin radan varteen, Alatossava sanoo.
Oulu ja sen eteläpuoliset kunnat alkaisivat kaavoittaa asutusta radan varteen, jossa nyt junan ikkunasta näkyy pääasiassa peltoja. Mallia voisi hakea Vantaalta.
– Nyt olisi tärkeä aikaikkuna päättää lähijunasta ja rakentaa radan varteen seisakkeiden verkosto, sillä valtio sijoittaa 200 miljoonaa euroa kaksoisraiteen rakentamiseen. Lisäksi koko Oulun ratapiha muuttuu 30 miljoonan euron investoinnilla aivan uuteen aikakauteen, Alatossava kertoo.
Oulun seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa on varattu Iin ja Limingan seisakkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteensä 7,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on maksimissaan 3,7 miljoonaa euroa.
Oulussa seisaketta on kaavailtu muun muassa Tuiraan ja Kaakkuriin sekä Limingassa Tupokseen, jossa on laaja omakoti- ja yritysalue.
Sen sijaan Kempele ei ole Ollikaisen mukaan suunnitellut lisäseisakkeita.
Alatossava muistuttaa, että lähijunahankkeen sosiaalista ulottuvuutta. Kaikilla ei ole autoa, joten lähijuna parantaa hänen mukaan lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten liikkumismahdollisuuksia.
Kempeleläisiä ihmetyttää kustannusten jakaminen tasan kuntien kesken niin, että sekä Oulu, Kempele että Liminka rahoittavat junaliikennettä yhtä paljon.
Oululaispoliitikot syyttävät Kempeleen päättäjiä toisten rahoilla ratsastamisesta.
Kempele, jossa asukasmäärä on kymmenesosa Oulusta ja rataosuuden tarjoamat mahdollisuudet vain murto-osa siitä mitä ne ovat Oulussa, maksaisi lähijunaliikenteestä saman verran kuin Oulu.
Tampereen seudulla kunnat ovat päätyneet jakamaan kustannukset väkiluvun ja rataosuuden pituuden mukaan.
VR:n lisäksi Oulun seudun lähijunaliikenteestä on kiinnostunut muun muassa Suomen Lähijunat Oy. Se on valmis tarjoamaan kunnille lähijunaliikennettä, jonka voi käynnistää noin vuoden kuluttua päätöksenteosta. Junat ja liikennepalvelu sisältyvät samaan sopimukseen, jonka kesto voi olla lyhimmillään viisi vuotta.
Lue myös:
