Pitäisikö vuokra- ja omistusasuntojen lapsille olla eri koulut, Shawn Huff?

Helsingin kaupunki päätti muuttaa koulujen oppilaaksiottorajoja ja jopa yksittäiset ministerit ovat julkisesti vastustaneet näitä muutoksia.

Koulupiirijakojen muuttaminen Itä-Helsingissä on kirvoittanut paljon huomiota sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.

Tuskin koskaan ovat yhden kunnan tai kaupungin koulupiirijaot olleet näin näkyvästi koko Suomen ruodittavana.

Kohun keskiössä on ollut, miten kaupungin päätös vaikuttaa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten määriin kouluissa.

Ja tästähän ei ollut alkuunkaan kysymys, kun koulupiirijakoja koskevaa päätöstä ryhdyttiin valmistelemaan, painottaa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Shawn Huff (vihr.).

– Muutamat koulut ovat olleet täynnä ja luokkakoot ovat olleet isoja. On tarvittu paviljonkeja koulun pihalle, että saadaan lisätilaa. Ratkaisuna on ollut muuttaa oppilaaksiottoalueita, jotta voidaan taata toimivat oppimisympäristöt.

Helsingin koulupäätöstä koskenutta julkista keskustelua seuranneille ei ole välttämättä tullut selväksi se, että kyseessä on ollut nimenomaan oppilasmäärien tasaaminen koulujen välillä.

– Myllypurossa ja Itäkeskuksessa olisi ollut välttämätöntä tasata oppilasmääriä, vaikka molempien koulujen jokainen lapsi puhuisi äidinkielenään suomea. Kyseessä on kaksi lähellä toisiaan sijaitsevaa koulua, joista toisen oppilasmäärä on liian suuri, toisen oppilasmäärä laskee.

– Jos on paljon oppilaita ja luokat ovat isoja, niin opettaminen on haasteellisempaa.

Ja tärkeä asia on painottaa, että jo koulunsa aloittaneita ei siirretä nyt koulusta toiseen. Huolellisesti valmisteltua päätöstä koskevat siirtymäajat on laadittu lapsia ja heidän perheitään kuunnellen.

– Jos olet jossain alakoulussa, saat käydä koulun loppuun samassa koulussa.

Samoin on yläkoululaisten suhteen, aloittamassaan koulussa saa jatkaa loppuun asti.

– Oppilaita ei siirretä kesken koulupolun koulusta toiseen.

Ja edelleen noudatetaan sisarperiaatetta, joka tarkoittaa, että lapsi voi hakea samaan kouluun, missä on jo sisko tai veli, vaikka perhe olisi muuttanut toiselle oppilaaksiottoalueelle, Huff selvittää.

Laajan kuvan piirtämistä

Helsingin kaupungin päätöstä uusista oppilaaksiottoalueista on kritisoitu siitä, että yksi vaikuttava tekijä muiden joukossa koulualueita laadittaessa on ollut pyrkimys segregaation ehkäisemiseen.

Segregaatiolla tarkoitetaan ihmisryhmien eriytymistä omiin ryhmiinsä.

Segregaatiota ei ehkäistä jakamalla lapsia kouluihin vaikkapa vain sillä perusteella, mistä kukin on alun perin kotoisin.

– Segregaation ehkäisy on mukana kaikessa päätöksenteossa Helsingissä. Tämä ei poikkea siitä. Eli kun oppilasmääriä tasoitetaan, niin tarkastellaan myös eri asuntojen hallintamuotoja. Samalla tarkastellaan myös koulumatkoja.

– Eli tasaamista ei tehdä vain viivoja piirtämällä, vaan yritetään ottaa mahdollisimman laaja kuva huomioon.

Samalla periaatteella suunnitellaan uusia kaupunginosiakin, lähtökohtana on, että on tarjolla mahdollisimman monipuolisia asumismahdollisuuksia.

Pitäisikö vuokra- ja omistusasuntojen lapsille olla eri koulut, Shawn Huff?

Ja sitten olisi muistettava lapset, jotka asuvat asumisoikeusasunnoissa?

Shawn Huff vastaa huomauttamalla, että kritiikkiä esittäneet eivät ole juurikaan tuoneet esille, mitä vaihtoehtoja heillä on mielessä.

Samalla on hyvä pitää mielessä, mikä on helsinkiläiskoululaisten tilanne nyt, apulaispormestari jatkaa.

– Helsingin kouluissa viihdytään pääosin hyvin.

Oppilaaksiottoalueita muuttamalla halutaan pitää hänen mukaansa kiinni hyvästä kehityksestä ja vahvistaa entisestään koulun positiivista vaikutusta lasten elämään ja kasvuun.

Vaikuttavat puheet

Oppilaaksiottoalueita koskevaa päätöstä on valmisteltu vuosien ajan, Huff kertoo.

– Valmistelu on ollut mielestäni perusteellista. On osallistettu vanhempia, henkilöstöä ja oppilaita. Ennen päätöksentekoa myös jaoston jäsenet sekä minä itse olemme jalkautuneet kouluihin ja alueille ottamaan tarkemmin selvää ja parantamaan omaa kokonaiskuvaa tilanteesta.

Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki varsinainen päätöksen viime maaliskuussa.

Huff toivoo, että osin hyvin kärkeviin kansanedustajien ja ministerin kannanottoihin ei vaikuttaisi kova kilpailu kansanedustajapaikoista Helsingin vaalipiirissä.

Voi olla kiusaus saada julkisuutta kannanotoilla, vaikka ne sitten huonosti vastaisivat siihen, mistä on oikeasti kyseisessä tapauksessa kyse, pohtii Huff.

Julkisuudessa on jopa pohdittu, miten turvattomuus lisääntyy missäkin koulussa, ja tällaisia mielikuvia lisäävä puhe ei ole lastenkaan kannalta perusteltua.

– Tällaiset (puheet) ovat koulun kannalta tosi haitallisia.

Siitä Huff on iloinen, että Helsingin kouluissa riittää lapsia ja uusia koululaisia saadaan tulevaisuudessakin kaupungin kouluihin.

Apulaispormestari ymmärtää senkin näkökulman, että Helsingin päätöksiä seurataan tarkasti myös muualla Suomessa.

– Monessa kunnassa, jossa lapsimäärä vähenee, joudutaan tekemään palveluverkkoja koskien paljon radikaalimpia päätöksiä, kun lapsia ei enää riitä kouluun.

Ja ylipäätään Helsingissä on toimittu kouluasioissa monilta osin suunnannäyttäjänä Suomessa, Huff lisää.

– Meillä on sitoutunut henkilöstö ja kasvattajat tekevät upeaa työtä nuorten kanssa. Tätä olen päässyt itse todistamaan usealla eri vierailuilla.

Lue myös:

Tällaiselle politiikalle on nyt tilausta – ”Sillä ei varmasti myydä niin paljon otsikoita”