Uutiset
Pohjois-Suomen oppilaiden lukutaidon taso oli korkeampi kuin Itä- ja Etelä-Suomessa
PISA 2025 Koulujen väliset erot ovat pysyneet Suomessa edelleen pieninä verrattuna OECD-maiden keskiarvoon.
Suomalaisnuorten lukutaidon taso (474) on edelleen OECD:n keskiarvoa (461) korkeampi.
Suomea tilastollisesti merkitsevästi korkeampi keskiarvo lukutaidossa oli kaikkiaan 14 maassa tai alueella, opetus- ja kultuuriministeriö tiedottaa.
Muista Pohjoismaista Ruotsin lukutaitopistemäärä (466) oli myös OECD- keskiarvoa korkeampi, mutta Tanskassa (460), Norjassa (453) ja Islannissa (422) OECD keskiarvoa heikompi.
Edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo on parantunut yhdeksässä maassa. Suomalaisnuorten lukutaidon tulos on heikentynyt saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin.
Alueiden välisistä eroista
Pisa-tutkimuksessa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Koulujen väliset erot ovat pysyneet Suomessa edelleen pieninä verrattuna OECD-maiden keskiarvoon ja samalla tasolla kuin edellisellä tutkimuskierroksella. Sen sijaan oppilaiden väliset osaamiserot koulujen sisällä erot olivat kasvaneet ja huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.
Suomen eri alueiden välillä ei havaittu eroja luonnontieteiden ja matematiikan osaamisessa, tiedotteessa kerrotaan.
Ainoastaan Pohjois-Suomen oppilaiden keskimääräinen lukutaidon taso oli korkeampi kuin Itä- ja Etelä-Suomessa.
Edellisten tutkimuskierrosten tapaan kaikilla arviointialueilla korkeimman pistemäärän saavuttivat isojen kaupunkien koulut.
Tutkimuksen pääalue
Kaiken kaikkiaan OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on edelleen heikentynyt, mutta on OECD-maiden keskitasoa parempi.
Vuoden 2025 tutkimuksen pääalueena oli luonnontieteet.
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo (504 pistettä) oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa (482 pistettä) parempi. Suomalaisnuorten osaaminen oli 91 osallistujan joukossa kärkitasoa.
Luonnontieteiden osaamisen kärkeen sijoittui Kiinan alueista muodostuva PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu, Zhejiang) 597 pisteen keskiarvolla. Niiden jälkeen oli viisi muuta Itä-Aasian maata tai aluetta.
Suomea paremmin menestyivät myös Viro, Kanada ja Iso-Britannia. Suomen kanssa samalle tasolle sijoittuivat Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti.
Matematiikan osaamisen taso
OKM:n tiedotteen mukaan matematiikan osaamisen taso on heikentynyt yleisesti OECD-maissa.
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli 469 pistettä ja edelleen korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo (463 pistettä).
Suomea tilastollisesti merkitsevästi parempi matematiikan keskiarvo oli kaikkiaan 19 maassa. Pohjoismaista Tanskassa (470) ja Ruotsissa (464) nuorten matematiikan osaaminen oli samalla tasolla kuin Suomessa.
Norjan (452) ja Islannin (450) keskiarvot olivat matalammat kuin Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin. Lukutaidon ohella myös matematiikan osaaminen on heikentynyt laajasti. OECD-maiden keskiarvo laski edellisestä tutkimuksesta 8 pistettä.
Sekä lukutaidossa että matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan samalla kuin erinomaisesti menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt.
Suomessa muutokset ovat olleet voimakkaampia kuin OECD-maissa keskimäärin.
- Vaikka oppimistuloksissa on ollut näkyvissä tason heikkeneminen ja oppilaiden välisten osaamiserojen kasvu, niin Suomi menestyy kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvin. Suomalaisoppilaat uskovat myös voivansa vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa menestyä. Nämä ovat positiivisia asioita, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).
- Meillä on syytä ottaa oppimistulosten tason heikkeneminen vakavasti. Olemme tällä hallituskaudella toteuttaneet laajan perusopetuksen kehittämisen kokonaisuuden. Olen vakuuttunut siitä, että näillä toimilla vahvistamme oppimista ja osaamista. Näiden toimien vaikutukset oppimistuloksiin näkyvät kuitenkin viiveellä. Oppiminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden oppia, onnistua ja rakentaa itselleen hyvän tulevaisuuden, sanoo ministeri.
Sisu hakusessa
Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 93 prosenttia kuului kantaväestöön, 3 prosenttia toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin ja 4 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin Suomessa.
Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla oppilailla 417 pistettä.
Verrattuna edelliseen PISA 2022 tutkimukseen missään ryhmässä ei tapahtunut osaamisessa tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa kantaväestön (515), toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten (481) ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten oppilaiden (479) väliset erot olivat pienempiä kuin muilla arviointialueilla.
Koulu koetaan merkitykselliseksi, suomalaisnuorten sinnikkyydessä parannettavaa
Osaamisen lisäksi PISA-tutkimuksessa selvitetään kattavasti oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asenteita.
Suomalaisoppilaat kokivat kuuluvansa kouluun ja pitivät koulua enemmän merkityksellisenä kuin oppilaat OECD-maissa keskimäärin, tiedotteessa kerrotaan.
Omaa sinnikkyyttä arvioidessa suomalaisoppilaat poikkesivat muista OECD-maista. Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus oppilaita (41 prosenttia), jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta.
Lue myös:
