Putositko kärryiltä koulukysymyksissä? Kertaa tästä!

Koulushoppailu nousi kuumaksi puheenaiheeksi Helsingissä viime keväänä, vaikka on teema herättänyt tunteita aiemminkin. Tämä voi tuntua perin oudolta etenkin pienissä kunnissa, joissa taistellaan koulujen hengissä pitämisestä.

Koulushoppailu nousi tällä kertaa otsikoihin sen jälkeen, kun Helsinki päätti muuttaa oppilaaksiottoalueiden rajoja.

Koulushoppailussa on mutkat suoristaen kerrottuna kyse siitä, että vanhemmat haluavat lapsensa muuhun kuin lähikouluun.

Jotkut perheet ovat jopa valmiita muuttamaan toiselle asuinalueelle saadakseen jälkeläisensä tiettyyn kouluun. Poru syntyi, kun Helsinki päätti muuttaa totuttuja koulualueita Itä-Helsingissä.

Koulun perässä muuttoa yleisempää on, että lapset pyritään saamaan lähikoulun sijaan erityispainotusten kouluun esimerkiksi tiettyjen kielten tai taideaineiden mukaan.

Taustalla saattaa olla epäilys siitä, että lähikoulu on rauhaton.

Osa vanhemmista "koulushoppailee" tuuppimalla lapsiaan painotetuille luokille, esimerkiksi koulun musiikkiluokalle.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on korostanut julkisuudessa useaan kertaan, että koulushoppailu ei ole meillä iso ongelma, kiitos vahvan lähikouluperiaatteen.

 Mitä S2-oppilaiden määrällä on väliä?

Vanhempia ohjaa koulushoppailuun esimerkiksi huomattava S2-oppilaiden (suomi toisena kielenä) määrä.

Taustalla on epäily siitä, että muualta muuttaneiden lasten suuri osuus kertoo alueen eriytymisestä, alueen keskimääräistä heikommasta sosioekonomisesta tilanteesta.

Joukko opettajia puuttui perjantaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla S2-lyhenteen käyttöön. He huomauttivat, ettei S2-lyhenne luonnehdi oppilasta eikä koulua.  

– Kouluissa ei opeteta S2-kieltä vaan suomea – ja sitä suomenopettajat osaavat opettaa.

– Kannustamme tutustumaan kouluihin esimerkiksi avointen ovien päivinä. Medialta toivomme taustatyötä klikkien kalastelun sijaan, päättäjiltä resursointia koulutukseen ja aivan jokaiselta rakentavaa keskustelua sekä uskoa opettajien ammattitaitoon. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa ilman aikuisten antamia ahtaita leimoja, he kirjoittivat.

Tutkijoiden mukaan korkea S2-oppilaiden määrä ei itsessään vaikuta muiden oppilaiden oppimistuloksiin. Tutkimuksissa on nähty, että esimerkiksi vanhempien koulutustaustalla on vaikutusta osaamistuloksiin.

Ratkaisevaa oppimistuloksissa on opetuksen laatu. Pienryhmät ja lisäresurssit tukevat oppimista.

Siksi toisekseen: kun koulussa on paljon S2-oppilaita, opetus on kielitietoista, mistä hyötyvät kaikki oppilaat.

Kielitietoinen opetus tasoeroja tasoittamaan

Kielitietoinen opetus tarkoittaa sitä, että kaikki opetuksessa olevat käsitteet selitetään huolellisesti. Jos puhutaan vaikkapa valtion tehtävistä, ensin käydään läpi, mitä valtio tarkoittaa. Tai biologiassa yhteyttäminen.

Opetuksen apuna on usein kuvia ja konkreettisia esimerkkejä.

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertaillen hyviä, vaikka ero kantaväestöön on suuri.

Eroa selittää se, että kantaväestön tulokset ovat edelleen OECD-maiden kärkeä – vaikka Suomessa kovinta ääntä pitävät Pisa-tulosten heikkenemisen arvostelijat.

 Oppimisen tuen toteutus kesken

Istuva hallitus päätti toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Tarkoitus on, että oppilas saa tukea mahdollisimman varhain, matalalla kynnyksellä. Kouluille halutaan taata riittävät resurssit tuen toteuttamiseen.

Opetusryhmien on oltava sellaisia, että opetuksen tavoitteet saavutetaan ja opettaja voi huomioida ryhmänsä tarpeet.

Kaikilla oppilailla on oikeus yleiseen tukiopetukseen, opetuskielen tukiopetukseen sekä erityisopettajan opetukseen muun opetuksen yhteydessä.

Mikäli nämä eivät riitä, oppilaan on saatava oppilaskohtaista tukea, esimerkiksi erityisopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa.

Uudistus on ollut iso ja sen vieminen käytäntöön yhä kesken.

Myös OAJ on huolissaan tuen toteutumisesta.

Kesälomat myöhemmäksi vai ei?

Keskustelu koululaisten kesäloman ajankohdasta ryöpsähtää usein loppukeväästä. Tällä kertaa keskustelu ryöpsähti, kun Adlercreutz pyysi ennen kesälomakautta opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään, miten koulujen ja oppilaitosten kesälomien siirtämisen voisi toteuttaa ja mitä siirto aiheuttaisi koulutusjärjestelmään.

Lausuntokierroksella heinäkuun alkuun asti ollut malli ehdotti, että kesäloman alkua lykättäisiin kahdella viikolla ja syyslukukausi vastaavasti alkaisi vasta elokuun puolivälin jälkeen. Kevätlukukausi kevenisi vähintään viikon kevätlomalla viikkojen 17 ja 18 aikana.

Elinkeinoelämä, etunenässä matkailuala, on ajanut vastaavanlaista muutosta jo pitkään – ja OAJ pontevasti vastustanut. Esimerkiksi Suomen opinto-ohjaajat ry huomautti omassa lausunnossaan, että muutos haastaisi laajasti arkea haastavana.

– Emme kannata loma-aikojen siirtämistä. Koulutusjärjestelmään tehtävien muutoksien tulisi perustua pedagogisiin näkökulmiin ja lähtökohtiin, ei elinkeinoelämän toiveisiin.

 Mobiililaitteet reppuun tai parkkiin

Saako oppilas käyttää kännykkäänsä koulussa enää ollenkaan? Eduskunta hyväksyi vuosi sitten lakimuutoksen, joka kieltää kännykän tai muun mobiililaitteen oppitunnin aikana, ellei käyttöön ole opettajan lupaa.

Koulut tosin pystyivät järjestyssäännöissään kieltämään mobiililaitteiden käytön jo ennen uutta lakia, mutta laki yhtenäisti säännöt kaikissa kouluissa.

Opetushallitus suosittelee rajoituksia myös muuhun koulupäivään. Moni koulu on omilla järjestyssäännöillään rajoittanut kännyköiden käyttöä myös välitunneilla.

Muutosta on laajasti kiitelty. Niin oppilaat kuin opettajat ovat huomanneet, että koulunkäynnistä on tullut sosiaalisempaa: ruokatauolla ja välitunneilla jutellaan.

Osaamistakuu eduskunnan käsittelyyn

Hallitusohjelmaan kuuluvan osaamistakuun tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa. Arviointia halutaan parantaa ja oppilaiden yhdenvertaista kohtelua parantaa.

Osaamistakuun taustalla ovat heikentyneet oppimistulokset.

Lakiesitys eteni eduskunnan puntaroitavaksi keväällä.

Osaamistakuulla määritetään vähimmäisosaamistaso jokaisessa oppiaineessa. Erityistä huomiota ollaan kiinnittämässä peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin.

Tarkoitus on, että lakimuutos tulisi voimaan elokuussa 2027. Koulujen arjessa uudistuksen pitäisi näkyä vuosi tuon jälkeen.

Liikunnallinen elämäntapa tämän syksyn juttu

Koulujen tuore velvoite on edistää esi- ja perusopetuksessaan liikunnallista elämäntapaa. Jokainen koulu laatii liikunnallisen elämäntavan edistämiseen suunnitelmat. Niihin on kirjattava konkreettiset toimenpiteet, vastuut ja tavoitteet.

Liikunnallinen elämäntapa voi tarkoittaa esimerkiksi, että välituntiliikuntaa lisätään.