Reilut päätökset alkavat sieltä, missä ollaan lähellä ihmistä – rasisminvastainen työ on tärkeää kunnille

Rasisminvastaisen työn selvityksen tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon.

– Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty, Kuntaliiton verkostoasiantuntija Fanni Tainio sanoo.

– Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, Tainio lisää Kuntaliiton tiedotteen mukaan.

Kuutoskaupungeista puhuttaessa viitataan kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin, tiedotteessa kerrotaan.

Rasisminvastaista työtä avaava kysely toteutettiin lokakuussa 2025 osana kuutoskaupunkien verkostohanketta, joka edistää yhdenvertaisuutta. Kyselyyn vastasi työntekijöitä 38 kaupungista.

Ohjeita on laajalti

Selvityksen tulokset tarjoavat esimerkkejä käytännöistä ja toimintamalleista, joita kaupungeissa on käytössä sekä suuntaa-antavaa kuvaa kokonaisuudesta.

Esimerkiksi 87 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän toimialallaan on käytössä ohjeita rasistiseen tai syrjivään käytökseen puuttumiseksi.

Esiin nousevat myös konkreettiset toimintamallit, kuten Tampereen kesällä käynnistyvä ilmoituskanava rasismista ilmoittamiseen sekä Oulun rasisminvastainen tukipiste rasismia kokeneille.

Kokemuksia päätöksentekoon

Selvitys osoittaa esimerkiksi sen, että Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin.

Kaupungeissa rasisminvastainen työ on sisällytetty esimerkiksi kaupunkistrategioihin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.

Työtä koordinoidaan usein poikkihallinnollisissa työryhmissä, joissa eri toimialat kehittävät yhteisiä toimintamalleja.

Arjen palveluissa rasisminvastainen työ näkyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa.

On tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla varmistetaan, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret ja ylipäätään kaikki kuntalaiset voivat osallistua toimintaan yhdenvertaisesti.

Työtä tehdään näkyväksi tapahtumissa ja teemaviikoilla, kuten rasisminvastaisella viikolla, Pride-viikolla sekä koulujen ja nuorisotyön teemapäivissä.

Tiedotteen mukaan päätöksenteon tueksi kerätään myös asukkaiden kokemuksia.

Kaupungeissa järjestetään esimerkiksi dialogitilaisuuksia, kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat voivat kertoa kokemuksistaan ja tuoda esiin näkemyksiään palvelujen kehittämisestä.

Lisäksi kaupungeissa on käytössä ohjeistuksia ja ilmoituskanavia rasismiin ja muuhun syrjintään puuttumiseksi. Joissakin organisaatioissa hyödynnetään esimerkiksi anonyymiä rekrytointia, jossa hakijan nimi ja tausta eivät vaikuta alkuvaiheen rekrytointipäätöksiin.

Kehittämistarpeitakin tunnistettiin

Selvityksen vastauksissa nousi esiin myös useita kehittämiskohteita. Vastaajien mukaan rasisminvastaisen työn tavoitteita, ohjeistuksia ja seurantamittareita tulisi selkeyttää.

Myös johdon näkyvää sitoutumista pidettiin tärkeänä työn edistämiseksi, Kuntaliitto tiedottaa.

Lisäksi rasismin ja muun syrjinnän tunnistamista ja käsittelyä halutaan vahvistaa osana arjen työtä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien henkilöstön osaamisen kehittämistä, puuttumiskynnyksen madaltamista ja yhteisten toimintamallien vahvistamista.

Palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta halutaan parantaa muun muassa lisäämällä selkokielisiä ja monikielisiä materiaaleja, kehittämällä tulkkauspalveluja sekä vahvistamalla asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia.

– Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jatkuvaa oppimista, seurantaa ja yhteistyötä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, mutta pysyvä muutos syntyy vain pitkäjänteisellä työllä ja eri toimijoiden yhteistyöllä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen nostaa esille.

Rasisminvastainen viikko

Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.–22.3..

Tänä vuonna kampanjan teemana on turvallisuus. Kuntaliitto tukee kampanjaa yhdessä C6-kaupunkien kanssa. Puuttumalla rasismiin voimme rakentaa turvallisempia kaupunkeja, kouluja ja yhteisöjä.

– Kunnilla on keskeinen rooli rasisminvastaisessa työssä. Ne edistävät yhdenvertaisuutta ja ehkäisevät syrjintää kaikessa toiminnassaan viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius sanoo.

– Kunnat vastaavat suuresta osasta asukkaiden peruspalveluja, niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin, jotka voivat ylläpitää eriarvoisuutta, Salenius lisää tiedotteen mukaan.

Susanna Huovinen painottaa, että rasismin ennaltaehkäisy alkaa sen tunnistamisesta.

– Jokaisella on oikeus elää ilman syrjintää ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, Huovinen kertoo.

Lue myös:

Kimya Fayaz yllättyi Kuntaliiton toimitusjohtajana eniten siitä, mitä hän ei nähnyt tapaamisissa