Uutiset
Selvitys: Maahanmuuttajien ylivoimaisesti yleisin syy lähteä pois kunnasta paljastui
Muutot maan sisällä kertovat, että osa maakunnista menettää jopa puolet ulkomailta tulevasta muuttovoitosta.
Tilastollinen tarkastelu maahanmuuttaneiden maan sisäisestä muuttoliikkeestä osoittaa, että Uusimaa hyötyy merkittävästi maahanmuutosta.
Osa maakunnista menettää jopa puolet ulkomailta tulevasta muuttovoitosta, FCG eli Finnish Consulting Group tiedottaa.
MDI toteutti tänä keväänä selvityksen, jossa koottiin tietoa maahanmuuttaneiden muutoista maan sisällä.
– Maahanmuuttaneiden alttius muuttaa maan sisällä on huomattavasti korkeampi kantasuomalaisiin verrattuna. Erot eivät selity ikärakenteella eli sillä, että maahanmuuttaneet ovat keskimääräisesti nuorempia, MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro sanoo.
Vetovoimaltaan ylivoimainen
Uusimaa on muuttokohteena maahanmuuttajille huomattavan keskeinen kaikkialla maassa, tiedotteessa kerrotaan.
Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttaneiden alttius muuttaa eteenpäin pienenee huomattavasti muuhun maahan verrattuna.
Uusimaa saa muuttovoittoja niin työllisten, työttömien, opiskelijoiden kuin perheidenkin kohdalla.
Merkittäviä eroja ei havaittu myöskään eri tulo- ja ikäryhmien kohdalla. Uusimaa saa suurta muuttovoittoa maahanmuuttajista heidän kielitaustastaan riippumatta.
Erityisesti asiantuntija-ammateissa työskentelevät keskittyvät Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle. Osa maakunnista taas menettää yli puolet työllisistä maahanmuuttajista maan sisäisessä muuttoliikkeessä.
Epävarmuus kalvaa
Osana selvitystä MDI toteutti myös monikielisen kyselyn maahanmuuttaneiden kokemuksista ja liikkuvuudesta Suomen sisällä.
Kyselyyn vastasi 1 073 maahanmuuttanutta eri puolilta Suomea. Vastaajista 28 prosenttia on muuttanut kunnasta toiseen Suomessa asumisensa aikana.
Kyselyn tulokset osoittavat, että työllistymismahdollisuuksien puute on ylivoimaisesti yleisin syy lähteä edellisestä kunnasta.
41 prosenttia kuntaa vaihtaneista mainitsee sen lähtösyyksi. Työ, kaupunki itsessään ja koulutusmahdollisuudet sen sijaan houkuttelevat uuteen kuntaan.
Pysymistä selittävät eri tekijät, joista perhe ja ystävät sekä koulutusmahdollisuudet nousevat kärkeen, kun taas työllistymisen merkitys laskee.
– Muutto siis tehdään työn perässä, mutta kotoutuminen rakentuu ihmissuhteiden ja arjen varaan, kyselyn toteuttanut MDI:n asiantuntija Maria Antonov tähdentää.
Kyselystä selviää myös, että maahanmuuttaneista selvä enemmistö haluaa jäädä, mutta monen asema Suomessa on epävarma.
Vastaajista 58 prosenttia aikoo todennäköisesti jäädä Suomeen. Sen sijaan 29 prosenttia vastaajista koki, että arki Suomessa on ollut odotettua huonompaa.
Avovastausten perusteella pettymyksen taustalla on lähes poikkeuksetta työllistymisen vaikeus, FCG tiedottaa.
Kyselyn tulokset kertovat oleskeluluvan keskeisestä merkityksestä. 65 prosenttia vastaajista kokee pysyvän oleskeluluvan puuttumisen merkittäväksi esteeksi elämän rakentamiselle Suomessa.
Epävarmuus tulevaisuudesta heijastuu myös siihen, miten maahanmuuttaneet puhuvat Suomesta muille, vain 26 prosenttia suosittelisi Suomea maahanmuuttajille asuinmaana.
Haastatteluissa kuultiin yhteensä 16 kyselyyn vastanneen maahanmuuttaneen henkilön ajatuksia erityisesti maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista ja sosiaalisista suhteista.
Keskusteluissa todettiin, että mahdollisuus vaivattomammin saavutettavissa olevaan pysyvään oleskelulupaan tekisi uran rakentamisesta, tulevaisuuden suunnittelusta ja Suomeen juurtumisesta huomattavasti helpompaa.
– Moni kertoi, kuinka ilman pysyvää asemaa elämä jää eräänlaiseen välitilaan, jossa tulevaisuutta on vaikea rakentaa, haastatteluja järjestänyt MDI:n asiantuntija Maria McPartlin huomauttaa.
Lisäksi FCG tiedottaa, että haastatteluissa kunnilta ja kaupungeilta toivottiin vahvempaa panostusta monikulttuurisuuteen osana normaalia toimintaa.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi perheiden mukaan ottamista, kulttuurienvälisen osaamisen vahvistamista henkilöstössä, osallistavia foorumeita asukkaille sekä monikielisten palvelujen resursointia.
Lue myös:
