Uutiset
Suomalaiset haluavat asioinnin sujuvan oikein viranomaisen kanssa ja se on kunnankin asia
Postin tutkimus paljastaa yllättävän tietovajeen, joka koskettaa kuntia.
Elämä oli toisenlaista ennen vanhaan, kun viranomaispapereita jaettiin oikein toden teolla postilaatikoihin.
Vanhan maailman viestintä saattaa vaikuttaa tästä päivästä katsottuna varsin keskittyneeltä.
Nykyään yhä harvempi arkistoi asiakirjoja esimerkiksi piirongin laatikkoon.
Myös kunnissa on hyvä pohtia, miten digipostin aikakaudella lukuisten viestintäkanavien hallinta olisi mahdollisimman sujuvaa kuntalaisten kannalta.
– Kun kunnissa pohditaan, minkälaiset palvelut otetaan käyttöön, niin se pohdinta jakautuu viestinnän tarpeisiin, Postin strategia- ja palvelukehitysjohtaja Kimmo Salakka sanoo.
Pohdittavana voi olla, mikä viestintäkanava sopii kunnan palveluyhtiölle ja sen laskutukselle.
Tai sitten pohditaan sopivia kanavia kuntalaisille jaettaville tiedotteille.
Digipuolella on hyviä mahdollisuuksia kaksisuuntaisen viestinnän kehittämiseen. Tätä on haluttu edistää myös OmaPostissa, Salakka lisää.
Asiointiprosesseja voidaan sujuvoittaa, jos palvelun osapuolet sopivat sellaisesta keskenään.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että OmaPostiin saapuneesta viestistä voi siirtyä suoraan kunnan digitaaliseen kanavaan hoitamaan kyseistä asiaa.
Digipostit ovat osana viestintäkokonaisuutta. Myös sähköisten asiointipalveluiden turvallisuusasioita on ajateltava kunnassa. Tässäkin suhteessa viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat tärkeässä asemassa.
– Se vaatii sitä ajattelua, miten halutaan palvella kuntalaisia, Salakka sanoo.
Isoja muutoksia
Posti on selvittänyt kansalaisten odotuksia ja näkemyksiä digipostilaatikoiden kehittämisestä.
Kysely on ajankohtainen siinäkin mielessä, että valtion ”Digi ensin” -hankkeen myötä viranomaisviestintää siirretään vuonna 2026 ensisijaisesti digitaaliseksi.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikataulu on viivästynyt. Samalla on käynnissä hankkeen toinen vaihe, jossa myös yksityiset digipostipalvelut tuodaan mukaan viranomaisviestinnän kanaviksi.
– Ensisijaisesti digitaalinen viranomaisviestintä on merkittävä muutos suomalaisten arjessa, ja yksityisten digipostilaatikoiden kuten OmaPostin avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri määrä suomalaisista digitaalisesti, Postin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anna Storm sanoo.
OmaPostilla on 2,7 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, mikä tekee siitä Suomen käytetyimmän digipostipalvelun.
Paperipostille on paikkansa
Suomalaisille on tärkeää saada itse valita, mihin digipostilaatikkoon viranomaisviestinsä vastaanottavat.
Muun muassa tämä käy ilmi Postin tuoreesta Digipostitutkimuksesta.
Valinnanvapaus koetaan kriittisen tärkeäksi yli 55-vuotiaiden keskuudessa.
– Tutkimuksen tulokset kertovat, että kansalaisille on tärkeää helpottaa arjen viestivirtaa ja virallisten asioiden hoitamista hyödyntämällä jo käytössä olevia sovelluksia ja kanavia. Myös paperiposti on monelle edelleen tärkeä väylä virallisten päätösten vastaanottamiseen, Storm toteaa.
Nuorilla yllättäviä kysymysmerkkejä
Tutkimuksen yhteydessä nousi esille huomiota herättävästi, osalle suomalaisista on epäselvää, mitkä tahot ovat viranomaisia.
– Mielenkiintoista on, että luvut tippuvat selvästi, kun puhutaan hyvinvointialueista, kunnista ja kaupungeista. Suomalaiset eivät tunnista, ovatko nämä viranomaisia, kertoo digitaalisen kasvun johtaja Elizabeth Kerppola.
Kerppola esitti mediatilaisuudessa tutkimustuloksiin pohjautuvaa kuvaajaa, joka kertoi mitkä tahot tunnistetaan viranomaisiksi.
– Etenkin nuorten, 15-24-vuotiaiden kohdalla korostuu, että ei tiedetä ovatko esimerkiksi hyvinvointialue ja kunta viranomaisia, jotka jatkossa kuuluisivat Digi ensin -lainsäädännön piiriin.
Lähes kaikki vastaajat sen sijaan tietävät, että esimerkiksi Tulli, poliisi ja käräjäoikeus ovat viranomaisia.
Lue myös:
