Uutiset
Tasa-arvo tukee päätöksentekoa - katso tästä, kuinka paljon naisia on kuntien johtajina
Sukupuolta ratkaisevampia tekijöitä johtamisessa ovat persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia ja kokemus. Kävimme läpi Kuntaliiton yhteenvetoja naisista kuntien johtotehtävissä.
Tasa-arvo on kehittynyt vuosien mittaan sittenkin ripeästi, vaikka toiselta tuntuisi. Kuntaliiton yhteenvedon mukaan kuntien ja kaupunkien johtajista vielä vuonna 1997 peräti 92 prosenttia oli miehiä, kun esimerkiksi jo vuonna 2024 joka kolmatta kuntaa tai kaupunkia johti nainen.
Kehityksellä voi nähdä myös itseään ruokkivan mahdollisuuden. Vuoden 2024 Kuntaliiton yhteenvedossa todetaan, että hyvät esimerkit kannustavat edelleen. Mitä enemmän naisia siis näkyy johtajina, sitä enemmän heitä mahdollisesti myös hakeutuu vastaaviin tehtäviin - myös miehisinä pidettyihin valtatehtäviin.
Viimeisimmän selvityksen mukaan naisten kuntajohtaja-asema painottuu varsin paljon pienten kuntien johtamiseen, kun taas miehet johtavat isolta osin suuria kaupunkeja.
Hyvinvointikyselyn havaintoja
Kuntajohtajille tehtävien hyvinvointikyselyiden mukaan naiskuntajohtajat kokevat hieman enemmän stressiä työssään kuin miehet. Toisaalta on havaittu myös, että kodin ja työtehtävien tasapainottamisessa naisten osalta on vielä tehtävää. Moni nainen kantaa yhä paljon vastuuta kodista, perheestä ja lapsista vaativan työn ohella, vaikka tasa-arvokehitys onkin edennyt.
Tasa-arvoista päätöksentekoa
Kaksi vuotta sitten julkaistussa Kuntaliiton yhteenvedossa strategiayksikön päällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa, että päätöksenteon kannalta on hyvä, että edustettuina ovat eri sukupuolet.
Kunnan kannalta ei ole – tai ei ainakaan pitäisi olla – sukupuolella merkitystä, vaan sillä että johtamaan valitaan hakijoista sopivin ja pätevin.
– Sukupuolta ratkaisevampia tekijöitä persoona, yhteistyötaidot, kyky nähdä kokonaisuuksia ja kokemus. Päätöksenteossa ja valmistelussa on joka tapauksessa toivottavaa olla sekä nais- että miesnäkökulmaa, Pekola-Sjöblom summaa yhteenvedossa.
Kunnan- tai kaupunginjohtajaksi päätyneitä naisia voi pitää erinomaisina roolimalleja myös lapsille.
– Naisten näkyminen kotikunnan johtavassa asemassa toimii hyvänä esimerkkinä ja kannustimena lapsille ja nuorille. Naiskuntajohtaja kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia luottamaan itseensä ja näkemään mahdollisuutensa pyrkiä johtotehtäviin.
Jarruttavatko naiset itse?
Näin kuntajohtajina työskennelleet tai johtajaksi hakeutuneet naiset ovat vuosien varrella pohtineet hakeutumistaan tehtävään:
Itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakea kunnan johtoon.
Naiset blokkaavat itse itsensä.
Naisten pitäisi heittäytyä rohkeammin mukaan hakuprosesseihin.
Miehet valitsevat miehiä.
Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta roolimallien merkitys on suuri.
Vastaukset ovat ote Kuntaliiton vuonna 2024 tekemästä naiskuntajohtajia käsittelevästä yhteenvedosta.
Naiset poliittisessa johdossa
Kuntaliiton analyysi kesäkuussa 2025 alkaneen valtuustokauden puheenjohtajavalinnoista kertoo merkittävistä muutoksista kuntien poliittisessa johdossa. Naisten osuus kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ykköspuheenjohtajista nousi ennätykselliseen 43,5 prosenttiin.
Erityisesti keskusta, mutta myös SDP ja kokoomus pitävät edelleen vahvasti kiinni kärkiasemasta ykköspuheenjohtajina. Toisaalta erityisesti perussuomalaisten ykköspuheenjohtajien määrä putosi. Valinnoissa näkyvät myös nuorten nousu, kokeneiden johtajien jatkuvuus sekä edelleen lukuisat kansanedustajat kuntien puheenjohtajina.
– Naisten osuus on nyt korkeampi kuin koskaan. Kehitys on ollut nousujohteista jo useamman kauden ajan, mutta tämän vuoden hyppäys on poikkeuksellisen suuri. Miehiä on kuitenkin edelleen enemmän puheenjohtajina kuin naisia, sanoo Pekola-Sjöblom vuosi sitten julkaistussa analyysissä.
Naissuorat kunnat
Naisten osuus nousi valtuuston puheenjohtajissa 34 prosentista 43 prosenttiin ja hallitusten puheenjohtajissa 35 prosentista 43,5 prosenttiin. Tämä heijastelee koko valtuustokentän muutosta: naisvaltuutettujen osuus on alkaneella valtuustokaudella ennätykselliset 45 prosenttia.
Yhä useammassa kunnassa sekä valtuustoa että hallitusta johtavat naiset – niin sanottuja “naissuoria” on nyt 53 kunnassa, kun neljä vuotta sitten niitä oli vain 30. Naisia on valittu sekä valtuuston että hallituksen ykkösjohtajiksi kaikenkokoisissa kunnissa, pienimpinä kuntina Hailuoto, Merijärvi ja Kannonkoski. Suurimmista kaupungeista Espoossa ja Turussa ovat naiset ykköspuheenjohtajina, Turussa lisäksi koko hallituksen puheenjohtajisto.
Ehdottomasti vahvin “naissuora” löytyy Pornaisten ja Sulkavan kunnista, joissa niin valtuuston kuin myös hallituksen koko puheenjohtajisto on naisia. Maakunnittain vaihtelu on suurta: valtuuston puheenjohtajista naisia on eniten Keski-Pohjanmaalla (75 %) ja hallituksen puheenjohtajista Kymenlaaksossa (83 %).
Yhä useampaa kuntaa johtaa nainen - Kuntaliiton yhteenveto
Historiallisen paljon naisia johdossa - Kuntaliiton yhteenveto
Kuntalehden artikkeleita
Eevi Iisakkila kirjoittaa maaseudun naisista huoltovarmuuden tukena
Minna Karhusen saappaisiin uusi nainen