Uutiset
Terveydenhuollon osaajapula jatkuu irtisanomisten jälkeen – "Työvoimatarve on kasvava"
Hyvinvointialueilta puuttuu yhteensä 735 lääkäriä ja hammaslääkäriä, selviää KT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Lääkäripula on helpottanut viime vuodesta, jolloin lääkärin virkoja oli auki noin tuhat. Silti virkoja on edelleen runsaasti täyttämättä.
Terveyskeskuslääkärien tehtäviä on täyttämättä hyvinvointialueilla 194, mikä vastaa 6,8 prosentin osuutta tehtävistä.
Erikoisairaanhoidossa lääkärin tehtävistä on täyttämättä 461, mikä vastaa viittä prosenttia tehtävistä. Hammaslääkärin tehtäviä on täyttämättä 80, mikä vastaa 4,6 prosenttia tehtävistä.
Luvut eivät anna koko kuvaa henkilöstöpulasta, sillä hyvinvointialueet ovat joutuneet vähentämään henkilöstömenoja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedottaa.
– Tulokset ovat saman suuntaiset aiempien vuosien kanssa, vaikka työvoimapula on tilapäisesti pienentynyt, KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne sanoo.
– Lääkäreistä on edelleen enemmän pulaa kuin muista ammattiryhmistä, ja se viivästyttää potilaiden pääsyä tutkimuksiin ja hoitoon, KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanne sanoo.
Myös hoitajista pulaa
Julkinen terveydenhuolto on kärsinyt osaajapulasta koko 2000-luvun ajan.
Pula jatkuu, vaikka hyvinvointialueisiin on kohdistunut runsaasti säästöjä, lomautuksia ja irtisanomisia.
Lääkäreiden lisäksi hyvinvointialueilla on pulaa myös muista ammattilaisista.
Täyttämättä on lukumääräisesti eniten lähihoitajien (476) ja sairaanhoitajien (428) tehtäviä. Suhteellisesti suurin osuus täyttämättömiä tehtäviä on psykologeilla.
Hyvinvointialueiden psykologin viroista 4,4 prosenttia on täyttämättä. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa 95:tä tehtävää.
– Rahoituslain vuoksi henkilöstömenoja on täytynyt sopeuttaa rajusti monilla hyvinvointialueilla, ja se näkyy tilapäisesti henkilöstön rekrytoinneissa, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo.
– Ankaratkaan säästökuurit ja koko talouden heikko kehitys eivät ole poistaneet lääkäripulaa. Pitkällä aikavälillä soten työvoimatarve on kasvava, Ruskoaho lisää tiedotteen mukaan.
Uusille vakansseille tarvetta
Hyvinvointialueet raportoivat KT:n kyselyssä ensimmäistä kertaa lisävakanssien tarpeesta suhteessa väestön palvelutarpeeseen. Tätä kysyttiin olettaen, että taloudelliset syyt eivät estäisi rekrytointia.
Luvut tarkoittavat sitä, että nykyisten aukiolevien tehtävien täyttäminen ei riittäisi.
Sen lisäksi pitäisi perustaa lisävakansseja, jotta palvelutarpeet täyttyisivät.
Lisätarve olisi hyvinvointialueiden vastausten mukaan yhteensä 1 281 uudelle ammattilaiselle, tiedotteessa kerrotaan.
Heistä noin 430 olisi lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, 230 sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia sekä 200 sosiaalihuollon lähihoitajia ja 100 sosiaaliohjaajia.
Työvoimapula johtuu osittain siitä, että erityisesti lääkäreitä ei kouluteta tarpeeksi Suomessa.
Lisäksi KT tiedottaa, että jo yli kolmannes laillistetuista lääkäreistä on saanut koulutuksensa ulkomailla.
Lue myös:
