Uutiset
Tulosta syntyy, kun on hyvä olla – "Meillä on lupa toimia toisin"
Huippuluokan luottamushenkilöt ovat elintärkeitä tuloksellisen julkisen työn näkökulmasta, Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen painottaa.
Asiansa osaavat luottamushenkilöt ovat mukana vaikuttavassa ja onnistuneessa tilannekuvajohtamisessa, Oskari Auvinen tietää.
Pirkanmaalla sijaitsevassa kaupungissa viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat samalla sivulla.
– Meillä on jaettu ja yhteinen tilannekuva. Meillä on luottamushenkilöt, jotka ovat sitoutuneita tavoitteisiin. He ovat valmiita tekemään haastavia ja vaikeita päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, jotka eivät tuo kannatusta, Auvinen jatkaa.
Tuloksellisen julkisen työn näkökulma on nyt torstaina esillä myös Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFOssa. RAFO on perinteikäs Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä järjestämä tapahtuma kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.
Kovassa paikassa
Vuoden 2024 talousarvio osoitti 14 miljoonan verran euroa alijäämää Kangasalan kaupungissa.
Tähän tilannekuvaan suhtauduttiin vakavasti.
Tilanne oli heikentynyt nopeasti.
Kaupunginhallitus teki nopeasti päätökset talous- ja tuottavuusohjelmasta.
Ohjelmatyö palautti talouden raiteilleen.
– Olemme tasapainottaneet vahvasti taloutta.
Parasta on totuus
Sooloilu ei ole mahdollista kuntakentällä.
– Nämä ovat demokraattisesti johdettuja yhteisöjä. Mitä vaikeammista ja moniulotteisemmista asioista on kyse, sitä tiiviimmin niitä on yhdessä käytävä läpi.
Kunnanjohtajan on rakennettava luottamusta askel askeleelta ja muistettava, että luottamuksen voi menettää.
– Kunnanjohtajan on kerrottava uutiset nopeasti, vaikka ne olisivat epämiellyttäviä. Mikään ei ole sen parempi kuin totuus. Kaikki kerrotaan heti, jotta pystytään ajoissa reagoimaan.
Kaupunginjohtaja kokee kaupunginhallituksen tärkeäksi voimavaraksi.
– Kaupunginjohtajan ei tarvitse hallita kaikkea, hän muistuttaa.
Kokeilla saa
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä pääsopijajärjestöjen järjestämässä Tärkeissä töissä -gaalassa Kangasalan kaupunki palkittiin innostavimpana kuntana.
– Teimme eniten innostavia kehitysehdotuksia. Upea henkilökuntamme teki siis omaan työhönsä liittyviä kehitysehdotuksia.
Kaupunginjohtaja painottaa Kangasalan henkilökunnan osoittaneen innostavaa otetta työhön vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja sopeutustoimien keskellä.
– Se on hurjan tärkeää, että onnistutaan.
Henkilöstöllä on valtaa ja mahdollisuuksia kaupungissa, jonka naapureina ovat muun muassa Tampere ja Valkeakoski.
– Meillä on salliva kokeilukulttuuri.
Myös johtajatasolla noudatetaan samoja periaatteita, eli tarjolla on valtaa ja vapautta tehdä itsenäistä työtä.
– Olemme onnistuneet rekrytoimaan ihmisiä, joilla on työkokemusta monta kokoluokkaa suuremmista työympäristöistä.
– Valtakunnan mittareissa Kangasala on yhdeksänneksi elinvoimaisin kunta, Oskari Auvinen kertoo.
Auvinen viittaa edellä mainitulla sijoituksella WSP Finlandin vuosittaiseen alueiden elinvoimatutkimukseen.
Lamminrahka ylpeytenä
Kangasala on pystynyt 35 000 asukkaan kaupunkina siihen, mihin moni isompi ei ole.
Uudenlaiset toimintatavat ovat lähes välttämättömyys, jotta Kangasala voi jatkossakin yltää kokoluokkaansa suurempiin saavutuksiin.
– Meillä on lupa toimia toisin. Olemme löytäneet ennennäkemättömiä toimintatapoja.
Ateria- ja siivouspalveluja koskeva tuotanto- ja toimintatapauudistus vahvisti kaupunkia, Oskari Auvinen sanoo.
– Jätettiin kymmenen miljoonan euron keskuskeittiö rakentamatta.
Markkinoilta hankitut ja esivalmistetut ruoat ovat vastanneet kaupungin tarpeisiin riittävän laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
– Aivan erityinen uusi toimintatapa on ollut uuden 11 000 asukkaan kaupunginosan rakentaminen yhteistyössä Tampereen kanssa.
Uusi kaupunginosa on nimeltään Lamminrahka.
– Olemme löytäneet Tampereen kanssa kustannusjakomekanismit, joissa ei osaoptimoida omaa etua. Edistämme yhteistä etua.
Tilanne on nyt se, että käyttötalouden näkökulmasta ollaan lähellä tasapainotilaa ja hommat rullaavat hyvin eteenpäin, Oskari Auvinen summaa.
Vahva Oulu
Myös Oulussa on onnistuttu tekemään monilla mittareilla katsottuna tuloksellista julkista työtä.
Tuoreimman ja suuret kaupungit huomioivan Kunta10-työhyvinvointikyselyn tulokset olivat erityisen mukavaa luettavaa Oulussa.
Esimerkiksi 81,4 prosenttia vastaajista suosittelisi Oulun kaupunkia työnantajana ystävilleen.
Henkilöstöjohtaja Tuomas Halonen sanoo, miten edellä mainitusta kehityksestä ja erinomaisista tuloksista halutaan pitää kiinni.
– Oulun kaupungin valtuustosopimus valmistui 2025 lopussa ja siellä on hienosti huomioitu henkilöstö. Täällä on haluttu pitää huolta siitä, että Oulu tunnetaan hyvänä työnantajana, joka panostaa työhyvinvointiin.
– Tämä tulee näkymään myös pian valmistuvassa Oulun kaupunkistrategiassa. Haluamme olla jatkossakin vetovoimainen kaupunki.
Dramaattinen käänne
Oulussa ei kuljeta pelkästään myötätuulessa.
– Perusopetusikäisten lasten määrä vähenee 3 800 oppilaalla nykyisestä vuoteen 2034 mennessä. Tämä on kieltämättä dramaattisen paljon ja vaikuttaa henkilöstöönkin.
Kaupungissa on haluttu panostaa tuottavuuden parantamiseen ja siinä ei ole tarvinnut tinkiä työhyvinvoinnista, vaan päinvastoin.
– Lyhyiden poissaolojen määrät ovat vähentyneet.
Muutosjohtamisen yhteydessä on panostettu henkilöstön hyvinvointiin ja tullaan jatkossakin panostamaan. Näitä asioita on pakko viedä käsi kädessä eteenpäin.
Oulun kaupungissa ei olla niin kiinnostuneita seinistä kuin siitä, että ihmisillä on selkeä polku ja tulevaisuus, henkilöstöjohtaja Tuomas Halonen näkee.
– Resilienssiä muutosten varalle on edelleen vahvistettava henkilöstön kanssa.
Muutos vaatii johtamista
Kangasalan tavoin Oulussakin on otettu selvää tilannekuvasta. Asioiden todellinen laita on tiedostettu laajalla rintamalla. Oulussa tiedetään, miten toimintaympäristö on kehittynyt ja mihin suuntaan ollaan menossa.
– Jokaisen kunnan on tehtävä oma toimintaympäristöanalyysi ja nykytilan kartoitus siitä, mitkä ovat vahvuudet ja haasteet. Sitten on tehtävä skenaariotyö, mihin tämä maailma on menossa ja katsottava sitä kautta, mikä olisi se strateginen kehittämispolku.
Vanhasta uuteen siirtyminen vaatii paljon töitä.
– Se edellyttää vahvaa muutosjohtamista ja vahvaa yhteistyötä virkahenkilökunnan, poliitikkojen ja henkilöstön kanssa.
– Asioita on tehtävä hyvissä ajoin ja näin voidaan esimerkiksi välttää irtisanomisia, Halonen huomauttaa.
Kun asioita tehdään hyvissä ajoin, niin on tärkeää ottaa henkilöstö mukaan kehittämistyöhön, Halonen lisää.
– Henkilöstössä tiedetään, miten yksittäisiä työvaiheita ja palveluita voidaan kehittää.
– Johtajien on tarjottava alusta sille, että henkilöstö saa ideoida ja kehittää. Tämä on oltava organisaation toimintakulttuurissa.
Laatua mittareihin
Organisaatiolla on oltava kykyä seurata ja raportoida tuloksellisuuden kehittymistä.
– Meillä on ollut paljon tavoitteita ja mittareita.
Uudessa strategiassa pyritään napakkuuteen ja vaikuttavuuteen. Myös käytössä olevien suoritusten arviointijärjestelmien rooli korostuu.
Halonen ei halua sen kuulostavan liian helpolta, miten työn laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan.
– Kun puhutaan vaikkapa opettajan, kaavoitusarkkitehdin tai vaikkapa uimavalvojan työstä, niin ne sisältöasiat ovat kaikkein tarkimmin hallussa siellä työn ytimessä.
Oskari Auvinen ja Tuomas Halonen puhuvat 4.2. Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFO:ssa julkisen työn tuloksellisuudesta. RAFO on Kuntaliiton ja FCG:n järjestämä seminaari.
Lue myös:
