Tuomas Nirkkonen, miten aiot erottautua muista Brysselin lobbareista?

Tuomas Nirkkosen kantamukset ovat vähäiset, vaikka hän on illalla lentämässä Brysseliin. Tapaamishetkellä hän on ollut kolme päivää töissä Kuntaliitossa tuoreena Brysselin-toimiston johtajana.

Kevyet kantamuksille on yksinkertainen selitys. Nirkkonen asui neljä viime vuotta perheensä kanssa Brysselissä ja toimi Suomen pysyvän Euroopan unionin edustuston erityisasiantuntijana.

Aamun juna toi hänet juuri Helsingin rautatieasemalle Turusta, jonne perhe, vaimo ja kaksi lasta, ovat nyt asettumassa.

Näppärän kokoiselle reissurepulle on tarvetta jatkossakin, sillä Nirkkonen pyrkii käymään Suomessa ja perheen luona säännöllisesti.

Välillä muu perhe matkaa entiseen kotikaupunkiinsa, onhan siellä tuttujen kortteleiden lisäksi joukko kansainvälisiä ystäviä.

EU-kuvioissa pitkään

Nirkkonen on ollut enemmän tai vähemmän tekemisissä Brysselin ja Euroopan unionin kanssa vuodesta 2014 alkaen, jolloin hän oli parlamentissa mepin, Miapetra Kumpula-Natrin, avustajana.

Ennen nykyistä pestiään ja Suomen pysyvää edustustoa hän on toiminut myös erityisavustajana valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolla. 

Nirkkonen kertoo, että veri on vetänyt häntä maailmalle nuoresta asti. Eurooppa tuli tutuksi Interrail-reissuilla.

Yliopisto-opinnot alkoivat kansainvälisellä politiikalla Itä-Aasiaan suuntautumalla. Opiskelijavaihto Kiinassa sai pohtimaan, että ehkä Euroopan asiat tuntuisivat sittenkin läheisimmiltä.

Opinnot suuntautuivat sittemmin EU-asioihin. Nykyään hänellä on väitöskirjaa varten opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa. Aiheena on EU-vaikuttaminen.

Verkostoja ja lobbaamista

Tähänastiset vuodet Brysselissä ovat opettaneet Nirkkoselle paljon sellaista, mitä pääsee hyödyntämään suoraan uudessa työssä.

EU-koneisto on tuttu. Hän osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun kuntiin vaikuttavat asiat ovat esillä parlamentin valiokunnissa tai neuvoston työryhmissä.

Reippaasti yleistäen voi sanoa, että Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtajan työ on verkostoitumista ja vaikuttamista eli lobbaamista.

Lobbareita Brysselissä totisesti riittää. Heitä on EU:n avoimuusrekisterissä noin 17 000, suomalaisiakin lähes 400.

Miten aiot erottua joukosta ja saada kuntien terveiset perille?

Nirkkosen ei tarvitse pohtia kysymystä pitkään. Hän sanoo, että koska kunnat toteuttavat lukuisat unionissa tehtävät päätökset, niiden konkreettiset näkemykset kiinnostavat luonnostaan. Vaikuttamista auttavat myös tutut kontaktit, joihin on helppo pitää yhteyttä.

Kunnissa toimeenpantava työ oli myös isona pontimena hakea töihin Kuntaliittoon.

– Nyt pääsen lähemmäs ihmisiä ja keskittymään siihen, millaisia arjen vaikutuksia päätöksillä tulisi olemaan.

Karkeasti arvioituna lähes puolet kuntien asioista on kytköksissä EU:n päätöksiin. Ei siis todellakaan ole yhdentekevää, mihin suuntaan päätöksiä Brysselissä viedään.

Nirkkonen on hyvillään Kuntaliiton EU-osaamisesta. Hän välittää Suomeen tietoa Brysselistä ja toisaalta saa liiton erityisasiantuntijoilta yksityiskohtaista taustatietoa vaikuttamistyönsä tueksi. 

Budjetit, kilpailukyky ja ympäristö

Nirkkonen on uutta pestiään varten syventynyt selvittämään valtionhallinon sijaan alueellista ja kuntien näkemystä päätettävistä asioista.

– Keskeiset asiat ovat minulle tuttuja, mutta tässä tehtävässä uutta on lähestymistapa.

EU:ssa on parhaillaan tekeillä isoja asioita, joihin alueet ja kunnat haluavat vaikuttaa. Yksi keskeisimmistä on tulevien vuosien budjetointi.

Nyt on oikea hetki vaikuttaa laajalla rintamalla siihen, että kunnat pääsevät hyötymään EU-rahoituksesta.

EU:n kilpailukykypolitiikalla puolestaan pyritään parantamaan eurooppalaisten yritysten ja toimijoiden asemaa. Silläkin on suora kuntayhteys, sillä kokonaisuus pitää sisällään muun muassa julkiset hankinnat.

Komissiolla on pyrkimys yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja keventää hallinnollista taakkaa. Tämä voi tietää hyviä uutisia myös kunnille.

Nirkkonen huomauttaa, että kaikki yksityiskohdat eivät ole kuitenkaan vielä selvillä. Kuten tunnettua, pirut piilevät juuri yksityiskohdissa, joten tilannetta on pidettävä tarkkaan silmällä. 

Seurattavaa on paljon muutakin, sillä EU:n lainsäädäntö elää ajassa. Nirkkonen mainitsee esimerkkeinä myös energia- ja digiasiat sekä ympäristökysymykset.

Suomalainen elinkeinoelämä on varpaillaan, sillä osa jäsenvaltioista haluaa ilmastotavoitteisiin höllennyksiä. Meikäläinen teollisuus on puolestaan kehittänyt puhdasta teknologiaa ja pyrkinyt turvaamaan sillä kilpailukykynsä.

Yritysten asiat ovat myös kuntien asioita, sillä menestyvät paikalliset yritykset kirittävät myös kuntatalouden nousua.

Kentän terveiset 

Tärkeimmistä meneillään olevista asiakokonaisuuksista Nirkkonen tekee vähintään omaan käyttöönsä vaikuttamissuunnitelman. Siitä on helppo tarkistaa, ketä pitää ja missä vaiheessa tavata.

Hän ei pane pahakseen, jos maakuntien ja kuntien edustajat haluavat olla vaikuttamistyössä mukana ja osallistua tapaamisiin Brysselissä. Päinvastoin.

– EU:n virkamiesten ja päättäjien on hyvä kuulla, mitä kentällä ajatellaan valmisteilla olevista päätöksistä.

Osa kuntien talouteen vaikuttavista asioista on sellaisia, joihin isot delegaatiot tai edes EU ei pysty vaikuttamaan.

Koko maanosa on pidätellyt henkeään, mitä Yhdysvaltain presidentti seuraavaksi keksii tai tulisiko Venäjä millään muotoa vastaan hyökkäyssotansa rauhanehtojen neuvotteluissa.

Ruuhkan sekaan pyörällä

Nirkkosen tarkoitus tehdä töitä Brysselissä vähintään yksi kokonainen päivä viikossa toimistolla. Ei, hän ei ole muina päivinä etätöissä kotona vaan viilettää tapaamisissa esimerkiksi parlamentin käytävillä.

Kuntaliiton Brysselin-toimistossa on hänen lisäkseen töissä yksi harjoittelija ja yksi erityisasiantuntija. Parlamentista on lyhyt matka toimistolle, jonne on helppo poiketa tapaamisten välissä.

Hän ei ole vielä varma, koska tulee seuraavan kerran käymään Suomessa. Ensimmäiset viikot ovat joka tapauksessa kiireiset, sillä vaikuttaminen alkaa heti.

Ennen illansuun lentoa kalenterissa on vielä tapaaminen valtiovarainministeriössä yhdessä uusien kollegoiden kanssa.

Privaatissa on hoidettava byrokratiaa, sillä hän muuttaa nyt yksin Brysselissä asuessaan lähemmäs työpaikkaa.

Bryssel muodostuu 19 kunnasta, ja kun yhdestä muuttaa toiseen, tiedossa on papereiden pyörittelyä.

Muutoin muutto helpottaa arkea, sillä hänellä on jatkossa töihin lyhyt kävelymatka.

Liikenne Brysselissä on ruuhkaista. Nirkkonen kävelee ja pyöräilee paljon, ja lentokentälle pääsee nopeasti junalla. Julkinen liikenne toimii muutoinkin melko hyvin, paitsi lakkojen aikaan. Ja niitä on kaupungissa melko usein.

Nirkkonen on ehtinyt aiempien vuosien aikana järjestää vapaa-ajastaan omannäköisen. Hän lenkkeilee, soittaa kitaraa ja pelaa jääkiekkoa.

Jääkiekkoporukassa on vahva suomalaisedustus, sillä puolet heistä on suomalaisia, puolet lukuisia muita kansallisuuksia.

Brysselin hyviin puoliin Nirkkonen laskee pitkän kevään ja syksyn. Talvi jäi tälläkin kertaa lyhyeksi, kun kevätaurinko alkoi lämmittää heti maaliskuun alussa ja herätti puistojen narsissit sekä kirsikkapuut kukkaan.

Onko sinulla vinkkiä, minne Brysselissä kannattaa poiketa syömään?

– Lempipaikkani on Le Clan des Belges, josta saa perinteisiä belgialaisia ruokia. Isot ryhmät eivät mahdu sinne, mutta pienille porukoille se on hyvä paikka.

Lue myös:

EU muuttamassa rahoitustaan, kunnat älähtivät