Uutiset
Turun kansliapäällikkö: Ratikkapäätös on iso helpotus
Tuomas Heikkisen mukaan valtion suhtautuminen kaupunkien raidehankkeisiin on muuttunut tällä hallituskaudella nihkeämmäksi.
Turussa on herätty kaupunginvaltuuston myönteisen raitiotiepäätöksen jälkeiseen aamuun.
Puhelimeen vastaa rennolla tuulella oleva Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen. Turun ykkösvirkamies myöntää, että ratikkahankkeen ympärillä leijuneen poliittisen eripuran väistyminen tekee elämästä helpompaa kaupungin virkamiesjohdolle.
– Onhan tämä ratikkakysymys ollut Turussa aikamoinen avoin tulehtunut haava, joka on jakanut kaupungin isoja poliittisia ryhmiä kokoomusta ja Sdp:tä. On se iso helpotus, kun päätös on nyt tehty, Heikkinen summaa.
Heikkisen mukaan tehty päätös tarkoittaa sitä, että ratikkahanketta lähdetään viemään nyt eteenpäin ”heti huomenna”. Työjärjestyksessä on ensimmäisenä kaksi isoa asiaa.
Ensinnäkin kaupunki ja koottu Raitiotieallianssi haluavat saada joukkoliikennekäytävän infratyöt käyntiin niin pian kuin mahdollista Turun historiallisessa keskustassa. Tuomiokirkkosiltaa ja sen molemmissa päissä olevia katuja, Uudenmaankatua ja Aninkaistenkatua, aletaan peruskorjata raitiotien mahdollistavaan kuntoon.
Töitä riittää
Koska töitä tehdään rakennetun Suomen historiallisilla syntysijoilla, töitä edeltävät laajat arkeologiset kaivaukset.
– Näillä töillä on kiire, koska ne on sovittu tämän MAL-kauden töiksi, joihin on jo luvattu valtionapu. Asiaan liittyvä iso poliittinen kysymys on keskustan liikennejärjestelyt, sillä mainitut infratyöt katkaisevat kaupungista yhden keskeisen liikennesuonen, Heikkinen sanoo.
Heikkinen uskoo, että kaivuutyöt Turun vanhassa keskustassa alkavat vielä vuoden 2027 aikana. Tämän ensimmäisen rakennusvaiheen budjetti on 33,3 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on kymmenen miljoonaa. Arkeologisten kaivausten kustannukset ovat noin 15 miljoonaa.
Kaikki mainitut kustannukset sisältyvät raitiotien 465,2 miljoonan euron kokonaiskustannusarvioon.
Toinen etusijalla oleva asia on raitiotien rakentamisvaiheen valtionavun varmistaminen.
Hankkeen valtionrahoitus on vasta vuonna 2028 käynnistyvällä MAL-neuvottelukierroksella varmistuva asia, mutta Heikkisen mukaan virkamiesneuvottelut kaupungin ja valtion välillä käynnistetään varmasti jo tällä hallituskaudella.
– Meidän eilen tekemämme ratikkapäätös oli ehdollinen. Ratikka rakennetaan, jos siihen saadaan valtionrahoitus, Heikkinen toteaa.
Valtion maksuosuus Turun ratikan kokonaiskustannuksista on noin 127 miljoonaa euroa. Viime vuosien raidehankkeita vertailupohjana käyttäen Turun valtionrahoituksen pitäisi olla selviö, mutta Heikkinen ei uskalla vielä kuuluttaa sitä kirkossa.
Suomessa on ollut jo hyvän aikaa valtion ja isojen kaupunkien välinen poliittinen sopimus, jonka mukaan valtio kattaa niiden raidehankkeitten kokonaiskustannuksista 30 prosenttia, kunhan kaupunki ensin itse tekee investointipäätöksen. Tampere sai ratikalleen 30 prosentin valtionrahoituksen, joten Aurajoen rannoilla luonnollisesti nähdään, että Turkukin on siihen oikeutettu.
Heikkisen mukaan luottamus tähän poliittiseen sopimukseen on kuitenkin tällä hallituskaudella osin rikkoutunut kahdesta syystä. Ensinnäkin valtion taloustilanne on hyvin vaikea ja toisekseen Petteri Orpon hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) suhtautuu raidehankkeisiin varsin kylmäkiskoisesti, kuten Heikkinen on saanut Länsirata-neuvotteluissa omakohtaisesti huomata.
Heikkinen pitäisi tärkeänä, että valtion ja kaupunkien välinen poliittinen sopimus kestäisi, koska se on tuonut hankkeisiin ennakoitavuutta. Mikään ei ole suurinvestointeja tehdessä tärkeämpää kuin ennakoitavuus.
– Meillä on tällä hetkellä voimassa oleva MAL-sopimus, jossa on kirjaus, että valtio rahoittaa seuraavalla MAL-kaudella Turun raitiotietä samalla tasolla kuin muiden kaupunkien raidehankkeissa on tehty. Siitä on siis aiesopimus, ja minä haluaisin luottaa siihen, että se pitää, Heikkinen toteaa.
On paljon niitäkin turkulaisia, jotka heräsivät valtuuston myönteisen ratikkapäätöksen jälkeiseen aamuun äreänä. Turun ratikka on kohdannut alusta alkaen laajaa vastustusta.
Vastustajien kärsivällisyys on vielä monet kerrat koetuksella, kun rakennustyöt toden teolla alkavat. Varsinaisen raitiotien rakentaminen kestää Turussa vuodesta 2028 vuoteen 2032. Tampereen kokemuksista tiedetään, että kaupungin keskusta on nämä vuodet paikoin kaaoksen vallassa.
Liikkuminen vaikeutuu, liikenne jumittaa, viihtyvyys kärsii ja kaupankäynti voi paikoin näivettyä.
Heikkinen tietää kaiken tämän.
– Ratikan rakentamisaikaisia haittoja tulee Turun keskustaan. Kukaan ei voi väittää toisin. Koko keskusta ei ole neljää vuotta työmaata, mutta se kohta keskustasta, mihin raitiotietä aletaan rakentaa, on kaksi vuotta poissa pelistä, Heikkinen muotoilee.
Heikkisen mukaan rakentamisvaiheen haittoja voidaan kuitenkin suunnittelemalla ja tiedottamalla lieventää. Turku voi ottaa opiksi Tampereen ja Vantaan raitioteiden sekä Helsingin ja Espoon välisen Raide-Jokerin rakentamisvaiheen kokemuksista.
Mikään ei kuitenkaan kokonaan haittoja poista, Heikkinen valmistaa turkulaisia tulevaan.
– Ratikan vastustajat vetosivat yhtenä keskeisenä seikkana nimenomaan hankkeen rakennusaikaisiin haittoihin. Raitiotietä tehdään kuitenkin seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi, joten aina ei voida katsoa rakennusvaiheen haittaa. Silloin kaupunki ei oikeastaan koskaan voisi kehittyä.
– Yksittäisen ihmisen, asukkaan ja liikkeenpitäjän kannalta rakentamisvaihe voi kuitenkin olla hyvin ikävä asia, Heikkinen sanoo.
Turun ratikan liikennöinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2033.
Lue myös:
