Uutiset
Turun raitiotiehankkeen h-hetki lähestyy – hyppää tästä kiertoajelulle ratikan matkaan
Kaupunginvaltuusto ottaa kiistellyn raitiotiepäätösesityksen käsittelyynsä 18. toukokuuta.
Teksti Esko Pihkala
Kuvat Timo Jakonen
Turussa eletään kuntademokratian juhlaviikkoja, kun kaupunkilaiset odottavat jännityksellä ratkaisevaa päätöstä kaupungin raitiotiehankkeessa. Tulevan kaupunkikehityksen kannalta kyse on Turun tähän asti merkittävimmästä päätöksestä tällä vuosituhannella.
Kaupunginhallitus saa raitiotien päätösesityksen pöydälleen ensi maanantain kokouksessa 27. huhtikuuta. Esityslista julkistetaan tämän viikon torstaina. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn raitiotien on tarkoitus edetä 18. toukokuuta.
Maanantaina Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja Turun raitiotie oy:n suunnittelupäällikkö Lauri Räty antoivat medialle kiertoajelun raitiotien suunnitellulla reitillä.
Hintsanen ja Räty korostivat, että raitiotie ohjaisi Turun kaupunkikehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Se vetäisi asutuksen, työpaikat ja palvelut magneetin lailla kylkeensä.
– Arvioiden mukaan joka kolmas turkulainen asuisi raitiotien synnyttämän joukkoliikennekäytävän varrella 2050-luvulla, Räty toteaa.
Tässä kiertoajelulla käydään läpi esiin nousseita faktoja, visioita ja ongelmia Turun ratikkareitin varrelta.
Kohti Myllypuro-ilmiötä
Matka alkaa suunnitellun raitiotien toiselta päätepysäkiltä Varissuon Suurpäänkadulta. Täältä ihmiset jatkossa nousisivat ratikan kyytiin matkallaan kohti Turun keskustaa ja linjan toista päätepysäkkiä Turun satamaa.
Suurpäänkadulta lähtevä linjan alkupää olisi 12 kilometriä pitkän reitin ainoa osuus, jossa raitiotie kulkisi samalla kaistalla muun liikenteen kanssa. Loput kymmenen kilometriä ratikka kulkisi omalla joukkoliikennekaistallaan.
Hintsanen paljastaa, että Varissuon osalta kaupungin tavoitteena on niin sanottu Myllypuro-ilmiö.
– Kun Helsingissä toteutettiin Myllypuroon metro, niin samalla päätettiin muun muassa Myllypuron ostarin kunnostamisesta ja monitoimihalli Liikuntamyllyn rakentamisesta. Kaupunginosan sosiaalinen arvostus nousi nopeasti, Hintsanen taustoittaa.
Varissuo tunnetaan Turun maahanmuuttajalähiönä.
Hintsanen toteaa, että mitään päätöksiä Varissuon osalta ei vielä ole, mutta ratikan myötä se muuttuisi kaupunkikehityskohteeksi.
Tavoite on, että alue monipuolistuisi. Sinne saatetaan jatkossa sijoittaa esimerkiksi liikuntapalveluja ja koulutuslaitoksia.
Yllätyksen paikka
Varissuolta raitiotie jatkaisi Itäharjulle ja sieltä edelleen Kupittaan teknologiapuistoon, joka on merkittävimpiä liikenteen solmukohtia ratikkareitin varrella.
Kupittaalla on asema Helsinkiin suuntautuvalle junaliikenteelle ja enemmän työpaikkoja neliökilometriä kohti kuin missään muualla Suomessa Kehä III:n ulkopuolella. Turku tarvitsee jonkinlaisen pitkälle menevän joukkoliikenneratkaisun Kupittaan syöttöliikennettä varten.
Matka jatkuu Turun yliopistollisen keskussairaalan kautta Hämeenkatua pitkin Turun tuomiokirkolle.
Olemme täl pual jokkee Turun vanhalla suurtorilla, missä sijaitsi keskiaikaisen Turun keskusta. Täällä tulevan raitiotien rakentajat saattavat vielä yllättyä.
Uudenmaankatua pitkin vyöryy autoja kuutta kaistaa kohti keskustaa. Räty kertoo, miten ratikka muuttaisi tilannetta.
– Uudenmaankadulle tulisi keskelle joukkoliikennekaista, jonka pohjamateriaaliratkaisu olisi luonnonkivi. Joukkoliikennekaistan reunoilla olisi autoille yksi ajokaista kumpaankin suuntaan ja niiden reunoilla pyörätiet.
Autoille jäisi siis enää kaksi kaistaa. Hintsasen ja Rädyn mukaan Turun pitkäaikainen tavoite on, että läpiajava autoliikenne saataisiin ohjattua kaupungin keskustasta kehäteille.
– Nyt läpiajoliikenteen osuus tässä Uudenmaankadulla on aika suuri. Jatkossa haluamme kaupunkiin vain sellaista ajoneuvoliikennettä, joka tulee Turun keskustaan asioimaan, Räty toteaa.
Historian havinaa
Vuoden 2028 aikana Uudenmaankadulla suoritettaisiin arkeologiset kaivaukset. Ne tuovat Turussa rakennusprojekteihin aina oman jännityskertoimensa. Mikäli arkeologisissa kaivauksissa tehdään jokin merkittävä löytö, niin sitten ratikkasuunnitelmiin on tehtävä muutoksia.
– Arkeologisiin kaivauksiin suhtaudutaan aina ongelmana, vaikka niihin voisi suhtautua innokkaastikin, että mitä sieltä voi meidän historiastamme löytyä. Sehän on hienoa, jos jotain merkittävää löydetään, Hintsanen toteaa.
– Mutta kallista se on. Turun kaupunki odottaa, että valtio tältä osin osallistuu hankkeen kustannuksiin, koska kyse on meidän yhteisestä historiastamme, Hintsanen jatkaa.
Yksi eniten keskustelua herättänyt ratkaisu koskien raitiotien reittiä on ollut se, miksi ratikka ei kierrä tulevan matkakeskuksen kautta.
Hintsanen pysäyttää kiertoajelun hetkeksi Turun vanhan rautatieaseman pihalle, missä hän haluaa vastata tähän kysymykseen.
Juuri ennen pysähdystä seurueemme on kulkenut raitiotien reittiä Eerikinkatua ja Humalistonkatua pitkin Turun keskustan läpi.
– Äsken saatoitte huomata, kuinka joutuisasti sujui matkamme Tuomiokirkolta keskustan läpi tänne vanhalle rautatieasemalle. Matka olisi kuitenkin ajallisesti pidentynyt tosi paljon, jos raitiotie koukkaisi matkakeskuksen kautta, Hintsanen sanoo.
Valtalehti mukana kiertoajelulla
Turun ratikan matka-aika päätepysäkkien välillä olisi 37 minuuttia. Rädyn mukaan matkan kestoon tulisi neljännes lisää, jos ratikka koukkaisi matkakeskuksen kautta.
Turun raitiotien kokonaiskustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuuston äänestyksestä ei odoteta läpihuutojuttua. Ratikka jakaa Turussa sekä poliittisten päättäjien että kaupunkilaisten mielipiteet. Tilanteesta tekee suomalaisittain ainutlaatuisen se, että Turussa jo oli raitiotie vuodesta 1890 alkaen yli 80 vuoden ajan, kunnes raiteet päätettiin 1970-luvulla kerätä pois kumipyöräliikenteen tieltä.
Muun muassa kaupungin valtalehti Turun Sanomat otti maaliskuussa pääkirjoituksessaan kielteisen kannan raitiotiehen. Siitä syystä Turun kaupungin ja Turun raitiotie oy:n järjestämälle raitiotiekiertoajelulle osallistui maanantaina henkilökohtaisesta kutsusta myös Turun Sanomien päätoimittaja Rami Nieminen.
Lue myös:
