Uutiset
Tutkimukset paljastavat suurimmat ongelmat työssä jaksamisen kannalta – näin parannetaan työkykyä
Työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia voidaan vähentää työkykyjohtamisen ollessa osana strategiaa.
Kunnissa on hyvä olla ennakoivia toimintamalleja ja riittävästi osaamista työkykyasioita varten.
Työssä jaksamiseen ja työssä jatkamiseen halutaan panostaa aikaisempaa enemmän kunnissa ja kaupungeissa, arvioi Kevan asiakkuus- ja työkykyjohtaja Mikko Kenni.
– Meillä on hyviä esimerkkejä kuntapuolelta, hyvinvointialueilta sekä valtiolta. Julkinen ala on vahvasti työvoimaintensiivinen. Budjeteista 40–50 prosenttia on henkilöstökuluja. Tämä lisää työkykyasioiden merkitystä julkisella alalla.
Vuonna 2024 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alan työnantajille noin 700 miljoonan euron suorat kustannukset.
Työkykyasioihin panostaminen on myös kannattanut ja hyvillä teoilla on saatu aikaan merkittäviä kustannusvaikutuksia, hän jatkaa.
Mikko Kenni on torstaina, 5.2., puhujana kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille järjestettävässä Rahoitus- ja johtamisfoorumissa RAFOssa.
RAFO on perinteikäs Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä järjestämä tapahtuma kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.
Voimaa taukojumpasta
Hyvistä esimerkkitapauksista Mikko Kenni nostaa esiin Helsingin omistaman energiayhtiö Helenin ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työkykyasioiden kehityksen.
Helenin henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät muun muassa taukojumppien avulla verrattaessa viime vuotta sitä edelliseen.
– Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä poissaoloissa tapahtui 70 prosentin verran laskua.
– Kanta-Hämeen kotihoidossa saatiin sairauspoissaolot laskuun systemaattisella työkykyjohtamisella.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden, joissakin työyksiköissä jopa neljänneksellä.
Selkeitä toimintatapoja
Mitä työkykyjohtaminen on, Mikko Kenni?
– Työkykyjohtaminen on olennainen osa normaalia johtamista, jonka avulla vahvistetaan työntekijöiden työkykyä ja varmistetaan organisaation kyky toteuttaa perustehtävänsä.
– Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää selkeitä ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja, joiden käyttämiseen on sitouduttu organisaation kaikilla tasoilla.
Tässä työssä voi olla apuna julkisen sektorin vakuuttaja Keva, jonka palvelut perustuvat tutkittuun tietoon.
Asiakasorganisaation ja Kevan datojen pohjalta voidaan tunnistaa, missä ne työkyvyttömyysriskit aidosti ovat, Kenni jatkaa.
– Sen jälkeen on etsittävä juurisyy siihen ja on ratkaistava sitä juurisyytä, ja kohdistaa toimenpiteitä siihen.
Juurisyiden kirjoon kuuluvat esimerkiksi työelämän kuumentumisesta aiheutuvat haasteet psyykkisessä toimintakyvyssä sekä terveydelliset syyt keskiraskaissa ja fyysisissä töissä.
– Työkyvyn mittarit tulisi nähdä osana organisaation suorituskyvyn kokonaisarviointia. Ne kertovat, kykeneekö organisaatio suoriutumaan perustehtävästään ja säilyttämään toimintakykynsä.
– Johtoryhmien tulisi tarkastella keskeisiä suorituskyvyn mittareita riittävän tiheällä frekvenssillä. Tämä ymmärretään jo nykyisin aika hyvin. Tuulilasi on syystä suurempi kuin takaikkuna.
Tekijät ääneen
Mikko Kenni nostaa Kevan tutkimusten pohjalta kolme keskeisintä tekijää, joilla on tiivis kytkös oman jaksamisen kokemukseen töissä.
– Vaikutusmahdollisuudet työssä tai toisin sanoen niihin liittyvät puutteet nousevat esiin, kun puhutaan, mikä ajaa ihmisiä sairauspoissaoloihin tai mikä pitkittää sairauspoissaoloja.
Edellä mainitun lisäksi nousee usein esiin kaksi muutakin tekijää, jotka kuormittavat työntekijöitä.
– Ristiriitaiset vuorovaikutustilanteet työyhteisössä sekä huonot ja tehottomat prosessit vaikuttavat myös keskeisesti työssä jaksamiseen.
– Toki meillä on myös toimialoja, joissa työn määrä voi olla se suurin yksittäinen kuormitustekijä yksilön kannalta, mutta aina näin ei tosiaan ole.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja vahvistaminen eivät tarkoita päätöksenteon hajauttamista ympäri organisaatiota.
– Vaan sitä, että työn osapuolia kuunnellaan.
– Kehitetään yhdessä asioita heidän kanssaan, jotka ovat päivittäin niitä töitä tekemässä. Työkykyasiat on huomioitava myös strategiatyössä, Kenni painottaa.
Lue myös:
