Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstölle

Hyvinvointialueiden henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden, Keva tiedottaa.

Poissaolokertymissä nähtiin hienoista kasvua edeltävään vuoteen nähden ja palattiin vuoden 2023 tasolle. Hyvinvointialueilla yli 30 päivän poissaolokertymät olivat melko yleisiä viime vuonna.

Hyvinvointialueittain tarkasteltuna keskimääräiset poissaolopäivät työntekijää kohden vaihtelivat noin 14 ja 20 päivän välillä.

Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän henkilöstölle, eniten Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.

Kevan tutkimuksessa jopa yli puolessa hyvinvointialueista henkilöstöjohto kertoi, että sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut hyvinvointialueilla, joilla toiminnan vakiintuessa on kehitetty tavoitteellista työkykyjohtamista ja työkyvyn tuen rooleja ja vastuita.

Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron välittömät kustannukset.

Sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan työkyvyttömyyden kustannuksista: noin 74 prosenttia hyvinvointialueilla.

Kevan aineisto perustuu noin 252 000 hyvinvointialueiden työntekijän sairauspoissaolotietoihin.

Hyvinvointialueilla sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2025 terveys- ja sosiaalialan henkilöstöllä: lähi- ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla. Eniten poissaolopäiviä kertyi vuoden aikana terveysalan henkilöstölle (17,1 päivää keskimäärin). Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä kertyy melko usein yli 30 päivää poissaoloja sairauden takia vuoden aikana.

Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että pelastustoimessa sairauspoissaolopäivien määrä sen sijaan väheni edellisvuodesta.

Lue myös:

Sähköpotkulaudat eivät tuki sattumalta jalkakäytäviä – ”Kunnat eivät voi vain jäädä odottamaan”