Väitös: Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on keskeistä terveydenhuollon suorituskyvyn parantamisessa

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että tulokset osoittavat, että terveydenhuollon suorituskyky on sidoksissa niiden rahoitukseen ja organisointiin.

Esimerkiksi koronapandemiasta suoriutuivat paremmin ne maat, joissa terveydenhuollon julkinen rahoitus oli korkeampaa, Helsingin yliopisto tiedottaa.

Samoin pandemiasta selviytyivät paremmin maat, joiden resurssit olivat paremmat kuin maat, joissa yksityisen rahoituksen osuus oli suurempi ja resurssit niukemmat.

Koronaan liittyvä kuolleisuus oli Suomessa muihin kehittyneisiin maihin verrattuna alhaisimpien joukossa.

Lisäksi väitöskirjassa havaittiin, että maissa, joissa julkinen rahoitusosuus oli korkeampaa, kansalaiset olivat tyytyväisempiä terveydenhuoltoon.

– Vahva julkinen rahoitus edistää universaalia hoitoon pääsyä ja heijastaa yhteiskunnan sitoutumista terveysriskien torjuntaan, sanoo väitöskirjatutkija Iris Moolla Helsingin yliopistosta.

– Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on keskeistä terveydenhuollon suorituskyvyn parantamisessa, sillä näin pystytään paremmin tarjoamaan yhdenvertaista hoitoa kaikille, lisää Moolla tiedotteen mukaan.

Tärkein havainto

Terveydenhuollon suorituskyky ei riipu ainoastaan terveydenhuollon rakenteista vaan myös laajemmista yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten kansallisesta asenneilmapiiristä, luottamuksesta poliittisiin instituutioihin sekä maiden taloudellisista resursseista.

Tärkeimpänä havaintona tutkimuksessa oli, että kansalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoa kohtaan määrittivät kansalliset asenneilmapiirit, eli se, miten eri maiden kansalaiset arvioivat yhteiskunnan instituutioiden suorituskykyä yleisesti.

Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa kansalaiset olivat tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon kuin muita yhteiskunnan instituutioita kohtaan.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että pohjoiseurooppalaiset arvioivat terveydenhuollon toimivan heikommin kuin muut yhteiskunnalliset instituutiot, tai että kansalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä yhteiskuntiensa toimijoihin ja terveydenhuoltoa koskeva tyytyväisyys ei poikkea kansallisesta normaalitasosta, Moolla arvioi tiedotteen mukaan.

He ovat tyytyväisimpiä

Kansalaisten tyytyväisyys terveydenhuoltoon oli korkeampaa maissa, jotka pyrkivät vähentämään kansalaistensa sosiaalisia riskejä.

Näille maille olivat tyypillisiä suuremmat sosiaali- ja terveysmenot, jotka heijastavat niiden yleistä vaurautta ja resursseja. Tyytyväisempiä terveydenhuoltoon Euroopassa ovat länsi- ja pohjoiseurooppalaiset ja tyytymättömämpiä itäeurooppalaiset.

Lisäksi väitöskirjassa havaittiin eroja eri sosiaaliryhmien tyytyväisyydessä terveydenhuoltoon, ja kaikkein tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon olivat ne kansalaiset, joilla oli taloudellisia vaikeuksia tai heikko terveys.

Nämä erot viittaavat siihen, että hoitoon pääsy ei ole yhdenvertaista eri kansalaisryhmien välillä, yliopisto tiedottaa.