Uutiset
Vuosi 2025 piti sisällään iloa ja tuskaa – Kuntavaalien tulos sai SDP:n jopa tanssahtelemaan
Vuoden aikana on käyty tiukat vaalit, keskusteltu rahasta ja puhuttu johtamisesta. Paljon on koettu ja nähty, ja nyt on hyvä aika käydä läpi Kuntalehden vuosi kuvin ja sanoin.
SDP voitti kuntavaalien lisäksi aluevaalit vuonna 2025.
Molemmissa vaaleissa toiseksi ylsi kokoomus ja kolmanneksi keskusta.
Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna hallituspuolueista eniten takkiin otti perussuomalaiset, jonka kannatuksesta suli 6,8 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten edelle sijoittuivat myös vihreät ja vasemmistoliitto.
– Ihmiset ovat äänestäneet reilumman politiikan puolesta. Tämä osoittaa, että ihmiset haluavat muutosta, Tampereen pormestariksi noussut Ilmari Nurminen (sd.) iloitsi vaali-iltana.
Vaalien valinnat sinetöityivät, kun uudet valtuustot järjestäytyivät kesäkuussa.
SDP:n kuntavaalimenestys näkyi myös Turussa, jossa siirryttiin Tampereen tavoin kokoomuspormestarista demaripormestarin aikakauteen.
Turun pormestari on nyt Piia Elo.
Kokoomuksen valtakausi jatkui Helsingissä. Daniel Sazonov nousi Juhana Vartiaisen tilalle.
Onnistunut vahdinvaihto
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät valtiolta kuntien järjestämisvastuulle kuluvan vuoden alussa. Suomeen tuli 45 työllisyysaluetta.
Etukäteen pelättiin, miten järjestelmät ja muut käytännön asiat toimivat aluksi, mutta suuria ongelmia ei ilmennyt.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää vahvisti Kuntalehdelle vuoden alussa, että hommat sujuivat hyvin.
– Ei ole paniikki päällä, hän vakuutti.
– Yhteishenki on täällä tosi hyvä. Meillä on samoja huippuosaajia kuin on ollut aiemminkin näissä tehtävissä.
TE-palveluita järjestäessään kunnilla on entistä enemmän mahdollisuuksia edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa.
– Tunnemme tällaisella pienellä työllisyysalueella hyvin työnhakijat ja työnantajat sekä yritysasiakkaat. Pystymme toimimaan ketterästi ja kehittämään joustavasti palveluitamme, Mäenpää pohti tammikuussa.
Vaikeuksia kunnille aiheutti se, että työllisyyspalvelujen rahoitus siirtyi kunnille alimitoitettuna ja keskellä heikkenevää työllisyystilannetta.
Veronkiristykset kasautuvat
Hyvinvointialueiden tavoin kunnissa näkyy vahvasti se, että toisilla menee huonommin kuin toisilla.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaan kuntien tilanteet ovat jatkaneet vuoden 2025 aikana eriytymistään.
Osa kunnista on nyt huomattavien isojen talousongelmien edessä.
Tämä näkyy veronkiristysten kasaantumisena samoihin kuntiin, kun 14 kuntaa on joutunut nostamaan sekä ensi vuoden kunnallisveroa että kiinteistöveroprosentteja.
Peräti 32 kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan yli prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen jälkeen.
Kuntataloushuolien taustalla on pienentyneet lapsi-ikäluokat syntyvyyden laskiessa ja väestön keskittyessä.
– Kaikissa kunnissa palveluverkkoa ei ole sopeutettu ikäluokkakehityksen mukaisesti, Sanna Lehtonen kirjoitti Kuntalehdessä.
Kuntaliitto lähetti kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta.
– Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä nykyisiin rakenteisiin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen painotti.
Aihe oli esillä Kuntamarkkinoilla syyskuussa, jolloin kahdeksan suurimman puolueen puoluejohtajat osoittivat valmiutta sitoutua parlamentaariseen yhteistyöhön kunta
Isojoki kulkee vastavirtaan
Vuoden 2025 aikana hyvinvointialueet edistivät palvelurakenneuudistuksia, joiden seurauksena lukuisat sote-tilat tyhjenevät kunnissa.
Samalla moni lähipalvelu kaikkoaa kauemmaksi. Vajaan 1 800 asukkaan Isojoen kunta päätti tämän vuoden syksyllä kulkea yleistä kehitystä katsottaessa eri suuntaan.
Isojoki palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omilla rahoillaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti ne sieltä vuoden 2023 alussa.
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala ei pidä hyvänä kehityskulkuna sitä, että kunnat ajetaan maksamaan toisille tahoille kuuluvia kustannuksia.
Mutta kun on pakko, niin on pakko, hän mietti.
– Jotta kunta pystyisi säilymään edes jollain tasolla elinvoimaisena.
Monella alueella on tehtävä uudistuksia, koska rahaa ei ole riittävästi nykyisiin palvelurakenteisiin.
Valtiovarainministeriö päätti kesäkuussa kolmen arviointimenettelyn käynnistämisestä.
Arviointimenettelyyn joutuivat Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet.
Taloudellisten ongelmien takia aiheutuva menettely rajoittaa alueen päätösvaltaa.
Maahanmuutto voimavarana
Maahanmuutosta riittää hyviä esimerkkejä, ja sellaisia on saatavilla muun muassa vajaan 3 000 asukaan Sauvon kunnasta, joka sijaitsee Varsinais-Suomessa.
Paikallinen asukasluku kasvoi yhdessä rytäkässä noin neljä prosenttia, kun kunnassa asuneet ukrainalaiset ottivat Sauvon kotikunnakseen.
Sauvon kunnanjohtaja Satu Simeliuksen mukaan ukrainalaiset ovat työllistyneet yllättävän hyvin. He ovat kouluttautuneet muun muassa lähihoitajiksi tai päässeet töihin vaikkapa kahviloihin.
– Tosi moni on alkanut opiskella suomen kieltä, kunnanjohtaja iloitsi.
Ensimmäinen Nato-kaupunki
Turvallisuusasiat ovat olleet eri tavoin esillä kunnissa myös maan rajojen ulkopuolelta kantautuvien uhkakuvien kautta.
Mikkelissä muuttuneet kansainväliset näkymät ovat konkretisoituneet erityisen selkeästi.
Naton alaesikunnan perustamista Mikkeliin valmisteltiin perusteellisesti ennen kuin Natolippu nousi virallisesti salkoon lokakuussa.
Esikunta sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta Karkialammen varuskunta-alueella samoissa tiloissa Maavoimien esikunnan kanssa.
Kaupungin ja talousalueen elinvoimaan Nato-ratkaisulla odotetaan olevan myönteisiä vaikutusta. Kaupunki pyrkii ottamaan myös yritysinvestointien kautta hyödyn irti Nato-yhteydestään.
– Aktivoidaan puolustusalan yritysten toimintaa ja sijoittumispalveluja, Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen vahvistaa.
Odotettu uudistus ei etene
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti 21.11., että paikoin hartaasti toivottu valtionosuusuudistus ei toteudu tällä hallituskaudella.
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen piti alun perin tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
Sittemmin uudistuksen voimaantulo on siirretty vuoteen 2027. Valtionosuuksiin koskeminen on poliittisesti arka paikka.
Kun järjestelmää uusitaan soteuudistuksen jälkimainingeissa, tiedossa on kuntien jakaantuminen voittajiin ja häviäjiin. Monessa kunnassa nykytilanne on koettu epäreiluksi.
Sen sijaan hankintalain uudistus on etenemässä järkähtämättömästi kohti viimeistä sinettiä, vaikka moni kunta toivoisi juuri sen pysähtyvän.
Lakimuutos nostaa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä kymmeneen prosenttiin. Tämän rajauksen seurauksena osa kunnista ajautuu ulos palveluita tuottavista yhtiöistä.
Kunnat varoittavat kustannuksien nousevan rankasti ja kuntalaisten palveluiden joutuvan vaakalaudalle uudistuksen toteutuessa.
Johtajilta kaivataan rohkeutta
Kuntalehti käsitteli johtamisen teemaa eri tavoin vuoden aikana lukuisissa jutuissa.
Suomalais-tanskalainen Sanna Suvanto-Harsaae tietää, että johtamisessa on eroja.
Tanskalaisilla ja suomalaisilla on ainakin aika samanlainen mentaliteetti.
– Ollaan samalla tavalla jalat maassa. Ei olla niin hienoja kansoja kuin nuo ruotsalaiset tuossa välissä, Sanna Suvanto-Harsaae jatkoi Tiina Ojutkankaan haastateltavana Kuntalehdelle.
Hallitusammattilaisen oppeihin kuuluu, että jokaista kannustetaan olemaan hyvä itsensä johtamisessa, ottamaan vastuuta.
– Ei odoteta sitä, että joku muu johtaa.
Hyvää johtamista on myös se, että ollaan tulosfokusoituneita. Ja ollaan tulevaisuusfokusoituneita.
– Ei käytetä aikaa siihen, miksi joku meni pieleen tai ei mennyt niin kuin haluttiin, vaan nopeasti analysoidaan tilanne ja korjataan.
Suvanto-Harsaae korosti, että töilläkin on oma paikkansa ja aikansa. Esimerkiksi sienestämiselle hän löytää aikaa välillä keskellä viikkoakin.
Arki muuttuu
Tulevaisuudentutkija ja teknologiavaikuttaja Risto Linturi kertoi oman näkemyksensä Kuntalehden lukijoille, miten kuntajohtajana voi pärjätä radikaalissa tulevaisuudessa.
– Uuden kohtaaminen vaatii uudenlaista ajattelua.
Olemme menossa isoon murrokseen. Siinä murroksessa ovat kaikki kuntatoimialat ja elinkeinoelämän alat. Ihmisten arki muuttuu, Linturi huomautti.
– Tekoäly, virtualisaatio ja robotisaatio muuttavat sen, mihin kuntia tarvitaan. Sekin muuttuu esimerkiksi, mihin kuntien rakennuksia tarvitaan.
Johtaja ei pärjää toimimalla aina vain varman päälle.
– Kun ei ole riittävästi rohkeutta, ei synny riittävästi uutta.
Kunnioitetaan toisia
Kuntalehdessä johtamista käsiteltiin myös useiden uusien tutkimusten valossa.
Esimerkiksi Turun yliopistossa väitelleen Jenni Sipilän tutkimus tarkasteli viranhaltijoiden tunteita ja yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.
Sipilän tutkimuksen mukana kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden väliset jännitteet kumpuavat roolien epäselvyyksistä, arvostuksen puutteesta sekä ristiriitaisista näkemyksistä koskien kuntastrategian toteuttamista.
– Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen luottamus, vuoropuhelu ja roolien kunnioittaminen ovat keskeisiä tekijöitä toimivan ja tuloksellisen kuntajohtamisen kannalta, Sipilä korostaa.
Lue myös:
