Uutiset
Yhtenäiskuntamallista luopuminen jakaa jyrkästi kuntajohtajien mielipiteitä
Tällä hetkellä kaikilla kunnilla on samat tehtävät ja toimintaa ohjataan kaikille saman kuntalain puitteissa.
Eduskuntapuolueet muodostavat parhaillaan yhtenäistä näkemystä kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuudesta parlamentaarisessa työryhmässä.
Pöydällä on kolme ratkaisuvaihtoehtoa: lisätä kuntien välistä yhteistyötä, eriyttää kuntien tehtäviä sekä toteuttaa kuntaliitoksia.
Kuntaliitto kysyi Suomen kuntajohtajien mielipiteitä näistä ratkaisuvaihtoehdoista.
Kaikkiaan 81 prosenttia vastanneista piti kuntien välisen yhteistyön lisäämistä kannatettavana, Kuntaliitto tiedottaa.
Vain kolme prosenttia vastanneista suhtautui yhteistyön lisäämiseen kielteisesti.
– Tulos on odotettu, sillä kunnat ja kaupungit ovat jo vuosien ajan lisänneet yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Monissa kunnissa yhteistyö on usein välttämätöntä, jotta palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi tulosta.
Mittava mittaluokka
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää yhteistyön lisäämistä tulevaisuudessa välttämättömänä, mutta se yksin ei riitä ratkaisemaan kuntien haasteita, jotka johtuvat muun muassa alhaisesta syntyvyydestä, ikääntymisestä sekä kaupungistumisesta.
– Valitettavasti kuntien sopeuttamistarpeen mittaluokka on niin mittava, että pelkkä yhteistyön tiivistäminen ei enää riitä, vaan tarvitaan myös muita, kansallisia ratkaisuja, Karhunen tiivistää.
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, voisiko erilaisilla kunnilla ja kaupungeilla olla erilaisia tehtäviä, tiedotteessa huomautetaan.
Ehdotusten mukaan lähi-, kotiseutu- tai identiteettikunnat luovuttaisivat osan tehtävistään isomman kunnan järjestettäväksi, mutta pysyisivät itsenäisenä.
Kuntien tehtävien eriyttäminen jakaa vahvasti kuntajohtajien mielipiteet: 36 prosenttia vastanneista suhtautui siihen myönteisesti ja 37 prosenttia kielteisesti.
Tällä hetkellä kaikilla kunnilla on samat tehtävät ja toimintaa ohjataan kaikille saman kuntalain puitteissa.
Ei kuntaliitoksille
Kunnat ja kaupungit eivät ole samanlaisia: esimerkiksi Lestijärven kunnassa on 700 asukasta ja Helsingissä 700 000 asukasta. Lisäksi Helsinki järjestää itse sote- ja pelastuspalvelut sekä toimii omana työllisyysalueenaan, vaikka muissa kunnissa nämä tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointi- ja TE-alueille.
– Kuntaliitto on selvittänyt tehtävien eriyttämistä ja kaksi- tai jopa kolmitasoisen kuntajärjestelmän luomista. Uudistus vaatisi runsaasti lakimuutoksia ja olisi valtava hallinnollinen urakka. Yhtenäiskuntamallista luopuminen ymmärrettävästi jakaa kuntajohtajien mielipiteitä, Minna Karhunen huomauttaa.
Lähes puolet kuntajohtajista suhtautuu kuntaliitoksiin kielteisesti ja joka neljäs myönteisesti. Tiedotteen mukaan kuntaliitoksiin suhtautui myönteisesti 26 prosenttia vastanneista.
Lähes kaikissa maakunnissa suhtautuminen kuntaliitoksiin on pikemmin kielteistä kuin myönteistä.
Hieman myönteisemmin kuntaliitoksiin suhtauduttiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Suurten kaupunkien johtajat kannattavat liitoksia enemmän kuin muiden kuntien kunnanjohtajat.
– Kuntaliitokset huolestuttavat kuntajohtajia, sillä omaan kuntaan ja sen itsenäisyyteen suhtaudutaan tunnetusti hyvin tunnepitoisesti, sillä liitosten pelätään karsivan lähipalveluja, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Väestönmurros pakottaa
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita.
Väestönmurroksen seurauksena useat kunnat ovat suurissa vaikeuksissa järjestää palveluja tulevaisuudessa. Erot etenkin kuntien veroprosenteissa ovat repeämässä.
Tämä tausta nostetaan esiin Kuntaliiton tiedotteessa, jossa painotetaan, miten parlamentaarinen kuntien tulevaisuusryhmä käsittelee parhaillaan kuntien tulevaisuutta sekä ratkaisuvaihtoehtoja.
– Kaikissa kolmessa ratkaisuvaihtoehdossa on paitsi uhkakuvia, myös etuja. On tärkeää, että yhteistyön tiivistämisen lisäksi kaikkia vaihtoehtoja punnitaan tarkasti ja päätöksiä tehdään jo seuraavan hallituskauden aikana, Karhunen tiivistää.
Lue myös:
