Uutiset
Ylitorniolla viihtynyt Kaarle Kustaa vihki kalatien
Kuningas pohti, mikä on hänen suosikkinsa Suomen kunnista.
– Kaikki kunnat ja kaupungin ovat Suomessa kivoja. En osaa sanoa, mikä niistä on paras, sanoi Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kun Kuntalehti tiedusteli häneltä Suomen mielikuntaa.
Kuningas vihki käyttöön noin kaksi miljoonaa euroa maksaneen kalatien Ylitornion Tengeliöjoella torstaina.
– Onko taimen suuri, hän kysyi Luken kalatutkija Miitri Mönttiseltä, joka oli istutuksessa apuna.
Selvästi Ylitorniolla viihtynyt kuningas päästi ensimmäisen istutustaimenen uuteen kalatiehen sen yläpuolella.
Kalaportaiden myötä Tengeliöjokeen avautuu vaelluskaloille, meritaimenelle, vaellussiialle ja lohelle, liki tuhat kilometriä lisääntymisalueita.
Kuningas halusi tulla paikalle, sillä Tengeliöjoki on yksi Tornionjoen sivujoista. Tornionjoki on puolestaan Suomen ja Ruotsin yhteinen rajajoki.
Kuningas on myös Tornionjoen vesistön laajan ennallistamishankeen suojelija. Hankkeen nimi on TRIWA Life.
Yksi tilaisuuden isännistä oli Ylitornion kunnanjohtaja Jarmo Pienimäki.
– Kuninkaan tulo Ylitorniolle oli suuri kunnia. Henkilökohtaisesti tällainen tilaisuus sattuu vain kerran elämässä, kertoo juhlatunnelmista kunnanjohtaja Pienimäki.
Ruotsin kuningas viihtyy pohjoisessa, sillä hän on vieraillut lukuisia kertoja niin Pohjois-Ruotsissa kuin Pohjois-Suomessakin.
Viimeksi kaksi vuotta sitten Kaarle Kustaa vieraili Tornionlaaksossa tutustumassa vesistöjen ja kosteikkojen ennallistamiseen.
Tengeliönjoki on Tornionjoen sivujoki, ja juuri Tornionjoki-yhteys on tehnyt hankkeesta mittavan, valtakuntien rajat ylittävän yhteistyöhankkeen. Se houkutteli myös kuninkaan paikalle.
– Tengeliöjoen hanke on yksi Euroopan suurimmista vesistökunnostusprojekteista, jonka kustannusarvo on noin 20 miljoonaa euroa, kertoo ympäristöministeri Sari Multala (kok.).
Kalaportaan lisäksi vesistöalueella on palautettu uittojen vuoksi koskien rannoille siirrettyjen kiviä takaisin koskiin. Lisäksi joen pohjaan on levitetty kutusorakoita.
Kuninkaalle näytettiin puron rannassa pienelle pöydälle kasatulla soralla, miten lohi kaivaa kolon mätimunille. Sitä esitteli hänelle Mikael Nilsson pienellä Övertoneån Orjasjolla, joka laskee Armasjoen kautta Tornionjokeen.
Kalamieheksi tunnettu kuningas oli niin kiinnostunut ennallistamisesta, että hän lähti vieraista viimeisenä rannasta pois.
Ministerit Sari Multala ja Sari Essayah (kd.) olivat jo lähteneet rannasta kahvitaolle. He istuivat hetkeä aiemmin kuninkaan vieressään penkillä haravointia seuraten.
– Voinko tulla töihin mukaan, hän kysyi rannalta katsoessa kutusoraikon haravoimista.
Toisessa kohteessa hän seurasi kivien siirtämistä koskeen kaivinkoneen avulla.
Hankkeen suojelija
Hankkeeseen on kuulunut myös soiden ennallistamisia, mikä parantaa jokiveden laatua. Ennallistettavia ojitettuja soita on 2 500 hehtaaria, joista Suomen puolella on 900 hehtaaria.
Hanketta on rahoitettu EU:n myöntämällä TRIWA Life -rahoituksella sekä kansallisella NOUSU-rahoituksella.
TRIWA Life eli The Torne River International Watershed Life on EU-rahoitteinen vesistökunnostushanke, jossa Suomi yhdessä Ruotsin kanssa ennallistaa uiton heikentämiä Tornionjoen sivu-uomia ja kosteikkoja sekä poistaa vesieliöstön vaellus- ja leviämisesteitä.
Kaarle XVI Kustaa on TRIWA Life -hankkeen suojelija.
– Toivottavasti hanke auttaa kalojen lisäksi myös paikallista taloutta ja paikallisia ihmisiä, jotka asuvat ja elävät tällä alueella, Kaarle Kustaa sanoo.
Hankkeessa vähennetään myös valuma-alueelta vesistöihin tulevaa kuormitusta ja näin kohentamaan vedenlaatua virtavesieliöille ja vaelluskaloille suotuisammaksi.
– Nyt avattavilla kalateillä mahdollistetaan vaelluskalojen luontainen elinkierto Tengeliönjoessa yli sadan vuoden jälkeen. Vaellusyhteyden avaaminen on merkittävä yksittäinen toimenpide vaelluskalojen palauttamisessa takaisin Tengeliönjokeen, sanoo Lapin elinvoimakeskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa.
– Parhaassa tapauksessa vaellussiika voisi nousta kalatien kautta kutemaan Tengeliöjokeen, sanoo Luken tutkija Topi Lehtonen.
– Tiedossa on, että vaellussiika nousee Tornionjokea mereltä noin sadan kilometrin päähän. On mielenkiintoista nähdä, lähteekö siika nousemaan Tengeliöjokeen, kertoo Luken tukija Ville Vähä.
Vaikuttava aloite
Portimokosken kalatie valmistui Tengeliöjokeen syksyllä 2025 ja Haapakosken kalatie syksyllä 2024. Kalatiet siirtyvät kahden vuoden takuuajan jälkeen luvanhaltijoiden omistukseen. Luvanhaltijoina toimivat Ylitornion ja Pellon kunnat sekä vesivoimalan uusia omistaja, sijoitusyhtiö Downing Renewable Developments Iso-Britanniasta.
Torninlaakson Sähkö ja PVO-Vesivoima myivät yhteisesti omistaman vesivoimalan viime keväänä.
Kalatiet rakennettiin Portimokosken voimalaitoksen yhteyteen.
Hanke lähti liikkeelle paikallisesta aloitteesta. Sen mahdollistaa yhteistyö kuntien, yksityisen sektorin toimijoiden ja aluehallinnon välillä. Lupia kalateiden rakentamiseen hakivat paikallinen voimayhtiö yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa.
– Hanke on erinomainen näyte pohjoismaisesta yhteistyöstä luonnon monimuotoisuuden ja Lapin elinvoiman eteen. Mittavassa projektissa parannetaan useiden lajien elinoloja ja rakennetaan samalla pohjaa Tornionjokilaakson kestävälle tulevaisuudelle, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Portimokosken padot ovat Tornionjoen vesistön ainoa keskeinen vaelluseste. Nyt käyttöön vihitty kalatie liittyy Haapakosken vanhaan uomaan, jonne vettä ohjataan kalatien rakentamisen jälkeen.
Haapakoskella on sijainnut saha jo 250 vuotta. 1920-luvulta lähtien siellä on ollut pieni vesivoimalaitos, joka ei ole ollut toiminnassa enää pitkään aikaan. Viereen, Portimokoskelle, rakennettiin uudempi vesivoimalaitos 1987.
Mitä kalatie tarkoittaa?
Kalatiet on rakennettu voimalaitoksen viereen. Hanke maksoi yli kaksi miljoonaa euroa.
Koskimaiset, luonnonmukaiset kalatiet avaavat vaelluskaloille pääsyn Tornionjoen sivujoen, Tengeliönjoen vanhaa uomaa pitkin Portimojärvelle.
Haapakosken vanhan säännöstelypadon pohjoispäähän valmistuneen kalatien pituus on 85 metriä ja kokonaisputouskorkeus neljä metriä.
Portimokosken säännöstelypadolle valmistuneen, luonnonpuroa muistuttavan kalatien pituus on 175 metriä ja kokonaisputouskorkeus 5,5 metriä. Sen yläpäässä on betoninen pystyrako-osuus, jolla virtaamaa uomaan säädetään sopivaksi.
Juttua muokattu 27.8. kello 18.47, Miitri Mönttisen nimi korjattu oikeaksi.
Lue myös:
