Uutiset
Datakeskukset lupaavat paljon – Datakeskus on paikka, jossa on digitaalinen elämämme
Kymmenet suunnitteilla olevat datakeskukset lupaavat kunnille työpaikkoja ja verotuloja. Niiden todellisista vaikutuksista on kuitenkin vähän tutkittua tietoa.
Kuvat Markus Sommers
Microsoftin työmaa Kirkkonummella, aivan Helsinki–Hanko-tien kupeessa, on osa Suomen suurinta datakeskushanketta. Kokonaisuuteen kuuluu myös alueet Espoossa ja Vihdissä.
Kolmelle alueelle on kaavoitettu yhdeksän datakeskusta. Niistä kolme rakennetaan Kirkkonummelle, neljä Vihtiin ja kaksi Espooseen.
– Eri kampukset varmistavat toistensa dataa. Jos jotain tapahtuisi yhdellä kampuksella, asiakas ei huomaisi mitään, Microsoft Suomen rakennuttajapäällikkö Frej Werner sanoo.
Yhden harjakorkeuteen nousseen laitoksen koosta saamme käsityksen, vaikka emme pääse kovin lähelle sitä. Sen harmaat ja vaaleanruskeat seinät näkyvät parin sadan metrin päästä puiden takaa. Vaikka laitos on notkelmassa, se kohoaa majesteetillisena korkealle.
Jokainen käy datakeskuksessa
Datakeskukset ovat teknisesti suuria, paljon sähköä käyttäviä ja tehokkaasti jäähdytettyjä laitoksia. Niiden sisällä on halleja, joissa on standardilevyisiä kaappeja eli räkkejä.
Räkeissä on palvelimia, jotka ovat erittäin tehokkaita tietokoneita. Datakeskusten talotekninen laitteisto huolehtii palvelinten sähkönsaannista, tietoliikenteestä ja jäähdytyksestä.
Käymme datakeskuksessa aina, kun käytämme sähköisiä palveluja.
– Datakeskus on paikka, jossa on digitaalinen elämämme: internet asuu siellä, Datakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Poikola tiivistää.
Datakeskusinvestoinneissa puhutaan usein miljardiluokan investoinneista. Miljardit eivät kata datakeskusten palvelimia, jotka ovat laitosten arvokkain osa. Palvelimet ovat käyttökustannuksia eli niitä uusitaan 2–5 vuoden välein.
– Peukalosääntönä voidaan laskea, että 100 megawatin nimellistehon datakeskuksen investointi on miljardi euroa. Palvelimet tulevat sen päälle ja ovat noin 3–4 miljardin investointi, Poikola sanoo.
Osaajia kaivataan
Datakeskushanke etenee kunnan kanssa karkeasti kahdella tavalla. On hankekehitystyyppinen ratkaisu, jossa hanketta edistävä taho etsii datakeskukselle sopivan tontin, infran, suunnittelijan ja lähtee tältä pohjalta keskustelemaan kunnan kanssa. Kun keskustelut rakennushankkeesta etenevät, mukaan otetaan hankkeesta kiinnostunut operaattori eli datakeskuksen käyttäjä.
Toinen tapa on datakeskusoperaattori, joka tietää mitä tarvitsee, kartoittaa itse paikan ja lähtee keskustelemaan suoraan kunnan kanssa asiasta. Selvitettäviä asioita on molemmissa tapauksissa paljon kuten sähköverkon kapasiteetti, tieyhteydet, tonttien omistussuhteet, turvallisuus ja työvoiman saanti.
Datakeskuksen hyödyt kunnalle ovat investoinnin suuri koko, suuryrityksen pitkäaikaisvaikutukset kunnalle ja hankkeen työpaikat sekä rakentamis- että operointivaiheessa.
– Ison eli hyperscale-datakeskuksen suunnittelu ja rakentaminen työllistää tuhatkunta ihmistä. Niistä 300–600 on teknisen alan asiantuntijoita. Operointi- ja ylläpitovaiheessa tarvitaan aina paikan päällä ihmisiä, vaikka laitteet olisivat etämonitoroinnissa, Kari Aalto sanoo. Hän on talotekniikan palveluja tarjoavan Caverionin teollisuuden projektit ja infrastruktuurit -toimialan johtaja.
Kuntapäättäjän pitää Aallon mukaan ymmärtää, että datakeskuksen tulo kuntaan vaatii kaikissa vaiheissa osaavaa henkilökuntaa.
– Kuntien pitää osata houkutella suomalaisia osaajia tekemään datakeskuksia, jotta isot kansainväliset toimijat eivät osta osaamista ulkomailta, Aalto sanoo.
Tarkkana sopimusten kanssa
Kunnan päättäjiltä vaaditaan osaamista sopimusneuvotteluissa. On varottava, ettei kunta joudu maksumieheksi.
– Yrityksillä on valtavasti rahaa. Esimerkiksi Nurmijärven 560 megawatin laitoksen rakennuskustannus on yli 5 miljardia euroa. Tämän päälle tulee tietotekniikan investointi, joka voi olla 20–50 miljardia euroa. Niitä ei osteta Suomesta, Jukka Manner sanoo.
Hän on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori.
Nurmijärvi myi datakeskuksen tontin 25 miljoonalla. Nurmijärvelle se on iso raha, mutta ostajalle pieni summa eli 5 promillea rakennuksen kokonaisinvestoinnista. Kiinteistöveroa kyllä tulee, mutta yhteisöveron yritys voi optimoida.
Toiminnassa on paljon salaista.
– Olisi tärkeää, että oltaisiin avoimia siitä, mitä on sovittu. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys olisi halunnut tietoja Nurmijärven hankkeesta, mutta monet paperit olivat salaisia, Manner sanoo.
Datakeskusrakentaminen voi tuottaa yllätyksiä. Nurmijärvelle kaavaillun laitoksen uusien 400 kilovoltin voimalinjojen pituus on arvioitu 5–10 kilometriksi. Fingridin vastaavalla linjalla sen leveys on 60–100 metriä. Tämä merkitsee melkoisia maiden pakkolunastuksia.
Datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntäminen on yksi lupaus kunnalle. Tästä voidaan sopia, kunhan kunta sitoo pitkällä sopimuksella datakeskustoimijan lämmöntuotantoon, Itä-Suomen yliopiston aluetutkimuksen ja talousmaantieteen professori Teemu Makkonen muistuttaa. Jos näin ei tehdä, kunta voi jäädä ilman lämmöntuotantoa, jos datakeskuksen toiminta yllättäen loppuu.
Makkonen on selvittänyt datakeskusten aluemaantieteellisiä vaikutuksia kirjallisuuskatsausten perusteella. Niiden perusteella johtopäätökset ovat selvät: investoinnit ovat aina hyviä kunnalle, olivat laitokset mitä tahansa.
– Ongelmana on se, ettei datakeskusinvestointien vaikutuksia pureta paikallisesti eikä alueellisesti, eikä sitä, miten ne jäävät Suomeen tai suuntautuvat ulkomaille, Makkonen sanoo.
Vaikutuksista on vähän tutkittua tietoa
Datakeskukset ovat kriittistä infraa. Niihin ei haluta vierailijoita eivätkä toimijat kerro, mitä ja kenen dataa laitoksissa käsitellään. Myös tekniset ratkaisut pidetään salassa.
– Datakeskukset ovat vaikea tutkimusaihe, koska datakeskusyrityksistä on vaikeaa saada avointa tietoa niiden toimista. Tutkimusta voi tehdä vain, jos datakeskustoimijat ovat siinä itse mukana, ja silloin ei ollakaan enää tekemässä täysin riippumatonta tutkimusta, Makkonen sanoo.
Puolueetonta akateemista tutkimusta suomalaisten datakeskusten aluetaloudellisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole, vaan kaikki selvitykset ovat konsulttiyhtiöiden tekemiä.
Datakeskustoimijat eivät tule Suomeen siksi, että olisimme huipputeknologiaosaajia, vaan halvan sähkön, tonttimaan ja infran sekä mielellään myös halvan työvoiman perässä.
– Olisi aivan eri asia, jos datakeskusten mukana tulisi esimerkiksi tuhannen hengen korkean teknologian tuotekehityskeskus. Tällaista ei ole näkynyt, Manner sanoo.
– Olen vuosikausia peräänkuuluttanut faktoja, mitä kunnat todellisuudessa saavat ja mikä jää sen varaan, että tulee ehkä verotuloja tai työpaikkoja tai voidaan ehkä hyödyntää hukkalämpöä.
Manner viittaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Datakeskusyhdistyksen (FDCA) raportteihin, jotka ovat täynnä datakeskuksiin liittyviä konditionaaleja.
Suomi houkuttaa
Microsoft ilmoitti maaliskuussa 2022 rakentavansa datakeskukset kolmelle paikkakunnalle.
– Kun arvioimme sijoituspaikkoja, kaikki lähtee osaavasta työvoimasta, ennakoitavasta ja vakaasta yhteiskunnasta, sopivista ja toisiaan lähellä olevista maa-alueista, lähellä olevasta tietoverkkoinfrastruktuurista ja puhtaasta energiansaannista. Pyrimme saattamaan tuotettavan kapasiteetin ja palveluiden kysynnän mahdollisimman lähelle toisiaan, Microsoft Suomen toimitusjohtaja Teemu Vidgrén sanoo.
Monet Microsoftin asiakkaat vaativat, että heidän datansa käsitellään Euroopassa. Osa edellyttää, että datakeskus on Suomessa. Nämä vaatimukset ovat ohjanneet rakentamista.
Tuhansia rakentajia
Microsoftin Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin työmailla työskentelee parhaillaan 3000 työntekijää kahden datakeskuksen parissa. Työmaan työntekijöistä on Wernerin mukaan noin puolet suomalaisia. Kesällä työntekijämäärä nousee arvioiden mukaan 4500 työntekijään.
Kirkkonummen työmaan pääurakoitsija on Dublinissa pääkonttoriaan pitävän, datakeskusrakentamiseen erikoistuneen Winthrop Technologies -yrityksen Suomen tytäryritys. Winthrop rakentaa datakeskuksia myös Ruotsissa, Alankomaissa, Puolassa ja Espanjassa.
Datakeskushankkeet eivät Mannerin mukaan työllistä automaattisesti paikallisia rakennusalan pienyrityksiä, koska niillä ei ole kapasiteettia ja osaamista ottaa jättiurakoiden töitä vastaan. Niinpä miljardi-investointien suorat vaikutukset kunnan talouteen ovat rajalliset.
Microsoft pyrkii työllistämään mahdollisimman paljon paikallisia osaajia kaikilla kolmella datakeskustyömaallaan. Sama koskee myös laitosten operointia.
Microsoft tekee yhteistyötä Omnia- ja Luksia-ammattioppilaitosten kanssa, joissa koulutetaan datakeskusakatemiassa alan osaajia datakeskusten tarpeisiin.
– On usein väärä mielikuva, että datakeskus pyörii itsekseen. Me tarvitsemme 50 henkeä per rakennus, eli esimerkiksi Vihdissä työllistämme suoraan 200 henkeä, Vidgrén muistuttaa.
Lisäksi tarvitaan palvelutoimittajien työntekijöitä.
– Haemme paikallisia palveluntarjoajia muun muassa talotekniikan valvontaan ja ylläpitoon. Uskon, että Suomesta löytyy vaatimuksiamme vastaavia palvelutarjoajia, jotka täyttävät korkeat laatuvaatimuksemme, Werner sanoo.
Datakeskusten operointi ja ylläpito ei ole Mannerin mukaan korkean teknologian osaamista. Käytönaikaisista tehtävistä suurin osa on vartiointia, siivoamista, käytön valvontaa ja perusylläpitoa.
– Koko Suomessa tarvitaan muutamia kymmeniä tai satoja henkilöitä pitämässä laitoksia raksuttamassa. Kaikki dataan liittyvä bisnes myydään muualla ja se tuotetaan halvalla Suomessa, Manner sanoo.
Hän vertaa datakeskuksia vaatebisnekseen, jossa kuluttajille 40 eurolla myytävä t-paita teetetään halpamaissa 2 eurolla.
Sujuva luvitus laskee kynnystä
Microsoft oli ennen hankettaan varautunut hyvin luvitukseen ja sääntelyyn. Yllätyksenä tuli se, miten hyvin asiat sujuivat. Kaavoitus, YVA-menettely, rakennusluvat ja niihin liittyneet valituskierrokset menivät ennakoidusti.
– Oman valmistelumme laatu, paikallisten neuvonantajien ja asiantuntijoiden osaaminen sekä luottamuksen rakentaminen viranomaisten kanssa ovat taanneet sen, että asiat ovat edenneet jouhevasti, Werner sanoo.
Kun Microsoft on järjestänyt lähiseudun asukkaille tilaisuuksia, niissä on noussut huolenaiheina esille muun muassa liikenne ja maarakentamisen eli louhinnan aiheuttama melu. Keskustelut asukkaiden kanssa ovat osa yrityksen tavoitetta toimia avoimesti lähiyhteisön suuntaan.
Avoimuuden raja tulee vastaan, kun puhe kääntyy euroihin ja megawatteihin.
– Suomen investointien osalta emme ole sanoneet julkisuuteen mitään, Vidgrén painottaa.
Myöskään laitosten tehontarpeesta ei kerrota ennen kuin ne alkavat jauhaa dataa.
– Emme kerro keskeneräisistä asioista.
Tekniikka & Talous -lehti kertoi joulukuussa 2023, että Microsoftin yhdeksän laitoksen yhteisteho on 615 megawattia. Loviisan ydinvoimalan yhden yksikön teho on 507 megawattia.
Uhkaako sähköpula
Datakeskusten energiankäyttö on ongelma. Mannerin laskelmien mukaan jo muutamat nyt aloitetut isot hankkeet tulevat hotkaisemaan 1 500 megawattia. Ne nostavat Suomen sähkönkulutusta 15 prosentilla.
– Kun sähkön hinta nousee, vihreä tuotanto ei riitä ja on pakko käynnistää polttovoimaloita. Ongelmana on myös se, että tuulivoimatuotanto ei ole vakaata samalla, kun datakeskukset vaativat vakaata sähköntuotantoa, Manner sanoo.
Datakeskusten aiheuttaman sähköpulan ovat nostaneet julkisuuteen myös F-Securen perustaja ja Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst sekä Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo. Viimeksi mainittu laski Helsingin Sanomien haastattelussa, miten kemianteollisuus työllistää samalla sähkömäärällä 26 kertaa enemmän suomalaisia kuin datakeskukset lupaavat.
Muistilista, kun kunta lähtee yhteistyöhön datakeskustoimijan kanssa
Kansalaiskeskustelu ja selvitykset datakeskuksen rakentamisen ja operoinnin vaikutuksista kannattaa aloittaa ennen kuin sovitaan mitään datakeskusoperaattorin kanssa.
Kunnan on katsottava pitkäjänteisesti, mitä datakeskukset voivat merkitä kunnalle ja sen asukkaille.
On huomioitava datakeskuksen vuoksi menetetyt luontoarvot ja on sovittava, miten ne korvataan.
Asukkaat pidetään mukana hankkeen kaikissa vaihteissa.
Kun datakeskus hankkii tontin ja ryhtyy valmistelemaan hanketta, kaikki sopimukset ja aikataulut ovat kunnan suuntaan tiukkoja. Juridinen apu on tässä vaiheessa tarpeen.
Kannattaa tehdä yhteistyötä muiden datakeskuskuntien kanssa ja kerätä oppeja niiltä.
Lue myös:
